Työterveyshuollon lainsäädännön on oltava tasapuolinen kaikille terveydenhuollon ammattihenkilöille

Työterveyshuoltolaki (1383/2001) on ristiriidassa terveydenhuollon ammattihenkilölain (1994/559) kanssa. Vain osa laillistetuista ammattihenkilöistä on ilman perusteltua syytä oikeutettu toimimaan työterveyshuollossa.

Julkaistu 3.4.2018

Työterveyshuoltolain ja hyvää työterveyshuoltoa koskevan asetuksen (708/2013) periaatteena tulee olla laillistettujen terveydenhuollon ammattihenkilöiden tasavertainen kohtelu, jossa työterveyshuollon kuntoutuspalvelut määräytyvät asiakkaan työkyvyn mukaan.

Asiakkaan työkykylähtöinen työterveyshuolto vaatii aidosti moniammatillisen henkilöstön. Tämä korostuu hyvää työterveyshuoltokäytäntöä koskevassa asetuksessa. Moniammatillisuus sekä työterveyshuollon ja kuntoutuksen yhteistyökäytänteiden kehittäminen ovat tavoitteina myös Valtioneuvoston Työterveys 2025 – yhteistyöllä toimintakykyä ja terveyttä –periaatepäätöksessä. Julkaisun mukaan työterveyshuolto etsiikin aktiivisesti vaikuttavia yhteistyömuotoja kuntoutuksen kanssa, kuntoutusjärjestelmän uudistuksen yhteydessä.

Näiden tavoitteiden toteutumiseksi on, kuten Kuntoutuksen uudistamiskomitea raportissaan esittää, muutostarve työterveyshuoltolain 3§ 1 momentin kohtiin 4. ja 5. luokiteltujen ammattiryhmien osalta arvioitava uudestaan. Kuntoutusalan asiantuntijoiden osalta nykyiselle ammattihenkilö-asiantuntija -jaottelulle sekä lainsäädännön tasolla työterveyshuollossa toimivien ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden ulkopuolelle jätettävien ammattiryhmien määrittelylle ei ole olemassa tieteellisesti tutkittuun tietoon pohjautuvaa perustaa. Luokittelu tulee näin ollen purkaa tai muulla tavoin perusteellisesti uudistaa.

Toimintaterapeutin asema on selkeytettävä lainsäädäntötasolla

Toimintaterapeutit tulee lainsäädäntötasolla määritellä muiden terveydenhuollon laillistettujen ammattihenkilöiden kaltaisesti työterveyshuollossa toimivaksi ammattiryhmäksi. Lainsäädännön kehittämistoimenpide tarvitaan, koska oikeuslähteet eivät tällä hetkellä muodosta sellaista johdonmukaista kokonaisuutta, jonka perusteella esimerkiksi työterveyspalveluita tuottava yritys tai palveluita hankkiva työnantaja voisi varmuudella päätellä toimintaterapeuttien aseman työterveyshuollossa tai saada tiedon toimintaterapian korvaamisesta työnantajalle sairausvakuutuslain (1224/2004) perusteella.

Kristina Holmberg
puheenjohtaja
Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
kristina.holmberg@toimintaterapeuttiliitto.fi
040 759 5588

Kannanotto PDF-muodossa.

1 Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) nykytilaa ja uudistamistarpeita koskeva selvitys. Raportteja ja muistioita 2/2018. Sosiaali- ja terveysministeriö.

2 Valtioneuvoston periaatepäätös: Työterveys 2025 – yhteistyöllä toimintakykyä ja terveyttä. Julkaisuja 2017:1. Sosiaali- ja terveysministeriö.

3 Kuntoutuksen uudistamiskomitean ehdotukset kuntoutusjärjestelmän uudistamiseksi. Raportteja ja muistioita 2017:41. Sosiaali- ja terveysministeriö.

Ajankohtaista

Vuoden toimintaterapeutti 2024 on lohjalainen Mirja Karhinen →

Suomen Toimintaterapeuttiliitto (TOI) on myöntänyt Vuoden toimintaterapeutti 2024 - kunniamaininnan lohjalaiselle Mirja Karhiselle. Karhinen ansaitsee kunniamaininnan erityisesti etätoimintaterapian käytäntöjen pitkäaikaisesta kehittämisestä.

TOIn hallitukseen valittiin uusia jäseniä tuleville vuosille →

TOIn syyskokous 20.11.2024 valitsi liiton hallitukseen uusia jäseniä seuraaville vuosille.

Infowebinaari | Mitä kuuluu hyvinvointialueille? 10.12. klo 17-18.30 →

Toimintaterapeuttiliiton ja Suomen Fysioterapeuttien yhteisessä kuntoutusalan infowebinaarissa 10.12.2024 käsitellään hyvinvointialueiden ajankohtaista tilannetta. Tervetuloa mukaan kuuntelemaan ja keskustelemaan!

Kaikki tiedotteet →