Epätasapaino päiväittäisten toimintojen välillä on stressiin liittyvien sairauksien riskitekijä
Stressiin liittyvien sairauksien yhteydessä havaitaan usein toiminnallista epätasapainoa eli epäsuhtaisuutta päivittäin toistuvien toimintojen välillä. Pyrkimällä toiminnalliseen tasapainoon voidaan ehkäistä stressiä sekä stressiin liittyviä sairauksia ja sairauslomia.
Stressi ja siihen liittyvät sairaudet ovat yleisiä. Ne ovat merkittävä taakka sekä yksilöille että yhteiskunnalle. On tärkeää tunnistaa ne riskitekijät, joihin puuttumalla voidaan estää sairastuminen ja sairastumisen haitalliset seuraukset, kuten sairauslomat.
Riskitekijöiden tunnistamiseksi on usein tarkasteltava stressiä laaja-alaisesti ja arjen koko toimintojen kirjo: ansiotyö, kotityöt, vapaa-ajan toiminta, palautuminen ja nukkuminen. Stressiin liittyvien sairauksien yhteydessä havaitaan usein toiminnallista epätasapainoa (occupational imbalance) eli epäsuhtaisuutta päivittäin toistuvien toimintojen välillä. Pyrkimällä toiminnalliseen tasapainoon voidaan ehkäistä stressiä sekä stressiin liittyviä sairauksia ja sairauslomia.
Erityisesti naiset kokevat tasapainon eri toimintojen välillä terveytensä kannalta tärkeäksi ja epätasapainon usein heikentävän terveyttään. Miesten toiminnallisesta tasapainosta on tarjolla vain vähän tutkimustietoa, koska suurin osa toiminnallista tasapainoa koskevista tutkimuksista on tehty naisille tai tutkimusten tuloksia ei ole eritelty sukupuolittain.
Håkanssonin ja Ahlborgin tutkimuksen mukaan epätasapaino jokapäiväisten toimintojen välillä näyttää olevan merkittävä riskitekijä stressin ja stressiin liittyvien sairauksien syntymiselle. Tutkimuksen mukaan se on jopa suurempi riski kuin mikään fyysinen aktiviteetti tai sen puute. Naisten kohdalla riskitekijänä voi olla myös epätasapaino asioissa, joita tehdään toisten ihmisten hyväksi ja joita itse haluaa tehdä. Näin ollen tutkimus osoittaa, että stressiä sekä stressiin liittyviä sairauksia ja sairauslomia voidaan ehkäistä pyrkimällä toiminnalliseen tasapainoon päivittäin toistuvissa toiminnoissa.
Toiminnallinen tasapaino ehkäisee stressiä työssä. Toimintaterapeutti-lehti 2/2017.
Håkansson, C. & Ahlborg, G. 2017. Occupations, perceived stress, and stress-related disorders among women and men in the public sector in Sweden. Scandinavian Journal Of Occupational Therapy 24 (1), 10- 17.
Toimintaterapia
Arkikuntoutus on kustannustehokas kuntoutusmuoto
Toimintaterapia lisää ikäihmisten elämänlaatua
Arkikuntoutus toimintaterapian mallina
Toimintaterapeutin rooli arkikuntoutuksessa
Arkikuntoutuksen organisointi- ja toteutustavat Pohjoismaissa
Toimintaterapia osana kotikuntoutuksen palvelukuvausta
Toimintaterapian avulla voidaan mahdollistaa työhön paluu
Epätasapaino päiväittäisten toimintojen välillä on stressiin liittyvien sairauksien riskitekijä
Toimintaterapeutti asiakkaan työkyvyn asiantuntijana
Toimintaterapia tarjoaa monipuoliset menetelmät mielenterveyskuntoutujien työllistymiseen
Inhimillisen toiminnan malliin perustuvilla arviointimenetelmillä kattava kuva ihmisen työkyvystä
Arkikuntoutuksen paikka suomalaisessa kuntoutusjärjestelmässä
← Toimintaterapia