Inhimillisen toiminnan malliin perustuvilla arviointimenetelmillä kattava kuva ihmisen työkyvystä

Jotta työkyvyn arvioinnin avulla voidaan suunnitella toimenpiteitä työkyvyn edistämiseksi, tarvitaan monipuolista ja oikea-aikaista tiedonkeruuta. Toimintaterapeuteilla on tähän ammattitaitoa ja tarvittavia välineitä - inhimillisen toiminnan malliin perustuvilla työkyvyn arviointimenetelmillä on mahdollista saada kattava kuva ihmisen työkyvystä.

Nämä arviointimenetelmät auttavat hahmottamaan kokonaistilannetta työkykyyn liittyen ja tarjoavat ihmiskeskeisen lähestymistavan erilaisten toimenpiteiden suunnitteluun. Haastattelumenetelmiä hyödyntäen voidaan tunnistaa henkilön omia odotuksia ja käsityksiä hänen työkykyynsä liittyvistä tekijöistä sekä saadaan syvällistä ymmärrystä työympäristön merkityksestä työkyvylle. Havainnointimenetelmät puolestaan mahdollistavat sekä henkilön omien että työtehtävässä vaadittavien taitojen havainnoinnin työtilanteessa. Menetelmiä voidaan hyödyntää monenlaisten asiakkaiden kanssa, sillä niiden käyttö ei ole sidottu esimerkiksi tiettyyn diagnoosiryhmään tai työskentely-ympäristöön.

Menetelmien luotettava käyttö ja menetelmien avulla saatujen tulosten tulkinta edellyttää taustateoriana toimivan, professori Gary Kielhofnerin kehittämän, inhimillisen toiminnan mallin tuntemista. Inhimillisen toiminnan malli on yksi toimintaterapian keskeisistä teoreettisista viitekehyksistä ja se selittää ihmisen toimintaa sekä suorituskyvyn että henkilökohtaisen motivaation ja elämäntyylin kautta. Mallissa huomioidaan näiden tekijöiden jatkuva vuorovaikutus sekä toistensa, että ympäristön kanssa. Työkykyä inhimillisen toiminnan malli lähestyy psykososiaalisesta näkökulmasta - keskeistä ei ole niinkään työkyyn vaikuttava sairaus tai vamma, vaan ihmisen omat kokemukset ja voimavarat.

Toimintaterapia-alan tutkijat ovat kehittäneet ja tutkineet inhimillisen toiminnan mallia ja siihen nojautuvia työkyvyn arviointimenetelmiä useiden vuosien ajan. Arviointimenetelmiä käytetään kansainvälisesti ja ne on käännetty useille eri kielille. Suomenkieliset versiot on julkaistu vuonna 2019 ja 2020.

AWP (Assessment of Work Performance) ja AWC (Assessment of Work Characteristics) ovat havainnointiin perustuvia arviointimenetelmiä, joiden avulla arvioidaan työntekijän työkykyä sekä työn suorittamiseen tarvittavia taitoja.

Havainnointimenetelmien käyttö mahdollistaa jäsennetyn ja mahdollisimman objektiivisen tiedonkeruun henkilön työsuorituksesta. AWP on menetelmä, jonka avulla arvioidaan työntekijän motorisia taitoja sekä prosessi- ja kommunikaatiotaitoja tietyn työtehtävän aikana. Arviointi voidaan toteuttaa asiakkaan omassa todellisessa tai keinotekoisesti rakennetussa työympäristössä. AWP:n pätevyydestä ja käytettävyydestä on saatu tutkimuksissa lupaavia tuloksia ja se onkin menetelmän kehittäjän, Jan Sandqvistin mukaan Ruotsissa käytetyimpiä työkyvyn arviointivälineitä. AWC-menetelmän Sandqvist on kehittänyt täydentämään AWP:tä. Sen avulla tehdään havaintoja työtehtävien luonteesta sekä niitä taidoista, joita tehtävien tehokas ja tarkoituksenmukainen suorittaminen vaatii. AWC:tä voidaan hyödyntää esimerkiksi tuetun työllistymisen prosesseissa, kun halutaan arvioida, millaisia taitoja työtehtävät tietyssä ympäristössä edellyttävät ja mitkä ominaispiirteet näissä tehtävissä korostuvat.

WRI (Worker Role Interview) ja WEIS (Work Environment Impact Scale) ovat työkyvyn arviointiin tarkoitettuja, puolistrukturoituja haastattelumenetelmiä.

Haastattelumenetelmien avulla on mahdollista saada esiin ihmisen oma käsitys tilanteestaan. WEIS -haastattelussa tarkastellaan työntekijän ja työympäristön yhteensopivuutta. Sen avulla pystytään tunnistamaan työntekijän näkökulmasta työympäristöön liittyviä tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn. Työroolin arviointiin painottuvan WRI:n avulla puolestaan tunnistetaan sekä sellaisia psykososiaalisia että ympäristöön liittyviä tekijöitä, joilla on merkitystä asiakkaan työkyvyn ja työhön paluun kannalta. Tutkimuksissa on saatu lupaavia tuloksia siitä, että WRI-haastattelun avulla voidaan menestyksellisesti ennustaa töihin paluuta.

Lähteet ja lisätiedot:

Aktivitetsförmågeutredning (AFU). (2017). Tillämpning, upplevelser och utfall. Socialförsäkringsrapport 2017:15. Försäkringskassan.

Ekbladh E, Thorell LH, Haglund L. (2010). Return to work: the predictive value of the Worker Role Interview (WRI) over two years. Work, 35(2), 163-172.

Ekbladh E, Fan CW, Sandqvist J, Hemmingsson H & Taylor R. (2014). Work environment impact scale: Testing the psychometric properties of the Swedish version. Work, 47(2), 213-219.

Järvikoski A, Takala EP, Juvonen-Posti P, Härkäpää K. (2018). Työkyvyn käsite ja työkykymallit kuntoutuksen tutkimuksessa ja käytännöissä. Sosiaali- ja terveysturvan raportteja. Kela.

Karlsson EA, Liedberg GM & Sandqvist JL. (2018). Initial evaluation of psychometric properties of a structured work task application for the Assessment of Work Performance in a constructed environment. Disability and rehabilitation,40(21), 2585-2591.​

Lee J & Kielhofner G. (2010.) Vocational intervention based on the Model of Human Occupation: a review of evidence.Scandinavian Journal of Occupational Therapy, 17(3), 177-190.

Linköping University. (n.d.). Instruments for assessing work ability.

Metropolia. (n.d.). Toimintaterapian tutkinto-ohjelman julkaisuja.

Nyman J (2020). Työkyvyn arviointi – työtehtäviin ja työympäristöön liittyviä näkökulmia. Rehablogi: Metropolia.

Nyman J, Nisula S. (2019). Toimintaterapeuttien osaaminen työllisyyden edistämisessä. Tunnista toimintaterapian ja inhimillisen toiminnan mallin (MOHO) mahdollisuudet työkyvyn arvioinnissa. Toimintaterapeutti. 4/2019.

Nyman J (2019). Inhimillisen toiminnan malliin (MOHO) perustuvat työkyvyn arviointi menetelmät. AWP, AWC, WRI ja WEIS. Power Point-esitys.

Sandqvist J. (2017). Assessment of Work Performance (AWP) och Assessment of Work Characteristis (AWC). Vidensbaserad bedömning av arbetsförmåga. Ergoterapeuten. 1/2017.

Sandqvist J & Ekbladh E. (2017). Applying the model of human occupation to vocational rehabilitation. Teoksessa Taylor, R. (toim.) Kielhofner’s model of human occupation. 5th ed. Philadelphia: Wolters Kluver. p 377-396.

Sandqvist H, Björk MA, Gullberg, MT, Henriksson, CM & Gerdle BU. (2009). Construct validity of the Assessment of Work Performance (AWP). Work, 32(2), 211-218.

Sandqvist JL, Gullberg, MT, Henriksson, CM, & Gerdle BU. (2008). Content validity and utility of the Assessment of Work Performance (AWP). Work, 30(4), 441-450.

Sandqvist, J. (2008). Assessment of Work Characteristics (AWC). Version 1.1. Linköpings Universitet: Norrköping.

Ståhl C, Seing I, Gerdle B & Sandqvist J. (2019). Fair or square? Experiences of introducing a new method for assessing general work ability in a sickness insurance context. Disability and rehabilitation,41(6), 656-66