Toimintaterapia
Toimintaterapia perustuu tieteellisesti tutkittuun tietoon, näyttöön ja hyviin käytäntöihin.
Toimintaterapia perustuu toiminnantieteeseen
Toiminnantiede (occupational science) tutkii ihmisen toimintaa arjessa. Toimintaterapia ja toiminnantiede ovat kiinnostuneita toimintoihin liittyvistä yksilöllisistä valinnoista ja toiminnan merkityksestä terveydelle ja hyvinvoinnille.
Toiminnantiede
Toiminnantieteessä (occupational science) tutkitaan toiminnan mahdollistavia tekijöitä. Se osoittaa, miten jokainen selviytyy omassa arjessaan merkityksellisen toiminnan avulla. Toiminnantiede perustelee toimintaterapian ytimen: yksilön, toiminnan ja ympäristön välisen suhteen ja painottaa yksilön kokemusta omasta merkityksellisyydestään. Lue lisää Journal of Occupational Science -julkaisusta.
Toimintaterapia
Toimintaterapian teoriatausta on monitieteellinen. Pääosin perusteet ovat toiminnantieteessä. Toimintaterapia toteutuu ihmisen omassa toimintaympäristössä, tai sen tiivinä osana. Toimintaa tarkastellaan suhteessa sosiaaliseen, kulttuuriseen tai fyysiseen ympäristöön. Toimintaterapian tavoitteena on mahdollistaa osallisuus yhteiskunnassa tukemalla yksilön muutosta toimijana.
Scandinavian Journal of Occupational Therapy – SJOT
Lisätietoja toimintaterapia-alan tieteellisestä tutkimuksesta voi lukea esimerkiksi pohjoismaisten toimintaterapeuttiliittojen yhdessä julkaisemasta tieteellisestä Scandinavian Journal of Occupational Therapy -julkaisusta. Julkaisu on impact-pisteillä mitattuna yksi maailman laadukkaimmista toimintaterapia-alan tieteellisistä julkaisuista.
Me toimintaterapeutit saatamme ihmisen merkitykselliseen,
Toimintaterapia on ihmislähtöistä. Ihminen on aktiivisen toimijan roolissa, emmekä voi ratkaista haasteita ilman ihmisen omaa motivaatiota ja hänen vahvuuksiensa tunnistamista ja vahvistamista.
Me olemme auttamassa matkalla kohti parempaa arkea ja elämää – matkalla kohti omien tavoitteiden saavuttamista.
toimivaan arkeen
Toimintaterapiaa eivät ohjaa yhteiskunnan normit siitä, mitä merkityksellinen arki on. Jokaisella on oikeus toimintaan ja toimivaan arkeen, ja sen merkityksellisyys kumpuaa ihmisestä itsestään.
– joka on aina enemmän kuin pelkkää pärjäämistä.
Pärjääminen ei riitä meille. Me olemme siellä, missä selviäminen loppuu ja merkityksellinen elämä alkaa. Osattomuudella ja merkityksettömyyden kokemuksella on kuitenkin yhteiskunnallinen hintansa, jota voidaan merkittävästi vähentää toimintaterapian avulla.
Arkikuntoutus ja ikäihmisten toimintaterapia ovat kustannustehokkaita ratkaisuja yhteiskunnalle
Arkikuntoutuksella, kotikuntoutuksella ja ikäihmisten toimintaterapialla voidaan vähentää kotihoidon työmäärää ja kustannuksia.
Arkikuntoutuksen organisointi- ja toteutustavat Pohjoismaissa →
Arkikuntoutuksesta puhuttaessa muodostuu usein vaikutelma, että kyseessä on yksi tietty malli, jolla tavoin arkikuntoutusta tulisi toteuttaa. Arkikuntoutusta organisoidaan ja toteutetaan kuitenkin useilla eri tavoilla eri maissa ja lisäksi maiden sisällä on toteutuksessa alueellisia eroja.
Toimintaterapeutin rooli arkikuntoutuksessa →
Arkikuntoutuksessa toimintaterapeutin ammattitaitoa tarvitaan muuttamaan asiakkaan yksilölliset tavoitteet käytännön toiminnaksi niin, että toiminta on asiakkaalle mielekästä ja lisää elämän mielekkyyttä.
Arkikuntoutus on kustannustehokas kuntoutusmuoto →
Norjalaisten E. Kjerstadin ja H.K. Tuntlandin Health Economics Review -lehdessä vuonna 2016 julkaistun tutkimuksen mukaan toimintaterapeutin ohjaama arkikuntoutus on kustannustehokkaampaa kuin ikäihmisten tavanomainen hoito kotona.
Arkikuntoutus toimintaterapian mallina →
Arkikuntoutuksella tarkoitetaan ikääntyneen omassa elinpiirissä toteutuvaa, omatoimisuutta tukevaa moniammatillista ja asiakaslähtöistä kotikuntoutusta. Arkikuntoutusjakso on ajallisesti rajattua ja kestää yleensä enintään kolme kuukautta.
Toimintaterapia lisää ikäihmisten elämänlaatua →
Ikäihmisten peseytymisvaikeudet ja riippuvuus toisista ihmisistä peseytymisessä heikentävät elämänlaatua ja aiheuttavat merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle. Tutkimustulokset osoittivat, että ikäihmisten peseytymisvaikeuksiin kohdistuva toimintaterapia on kustannustehokasta.
Arkikuntoutuksen paikka suomalaisessa kuntoutusjärjestelmässä →
Tässä artikkelissa tarkastellaan arkikuntoutuksen paikkaa osana suomalaista kuntoutusjärjestelmää kuntoutuspyramidin avulla, joka on kehitetty norjalaisessa Kristiansandin kunnassa.
Toimintaterapeutti asiakkaan työkyvyn tukena
Toimintaterapeutti on työkyvyn asiantuntija, jolla on osaamista sekä työkyvyn arviointiin että sen tukemiseen. Toimintakeskeinen lähestymistapa tarjoaa ainutlaatuisen näkökulman moniammatilliseen työskentelyyn ja edistää samalla asiakaskeskeistä työskentelytapaa. Toimintaterapeutin osaamisen hyödyntäminen mahdollistaa käytännönläheisten, tutkittuun tietoon perustuvien arviointimenetelmien käytön. Toimintaterapeutti tukee yksilön työ- ja toimintakykyä etsimällä ratkaisuja tämän henkilökohtaisista vahvuuksista ja tarpeista, sekä kartoittaen mahdollisuuksia työympäristön ja -tehtävien muokkaamiseen.
Toimintaterapeuttien osaamista kannattaa hyödyntää näyttöön perustuvassa ja kustannustehokkaassa IPS-mallissa →
IPS (Sijoita ja valmenna!) on tuetun työllistymisen toimintamalli, jossa pyritään tukemaan osatyökykyistä työllistymään tavanomaiseen palkkatyöhön.
Inhimillisen toiminnan malliin perustuvilla arviointimenetelmillä kattava kuva ihmisen työkyvystä →
Toimintaterapeuteilla on käytössään luotettavia arviointimenetelmiä työssä vaadittavien taitojen ja työkykyyn vaikuttavien tekijöiden arviointiin.
Epätasapaino päiväittäisten toimintojen välillä on stressiin liittyvien sairauksien riskitekijä →
Stressiin liittyvien sairauksien yhteydessä havaitaan usein toiminnallista epätasapainoa eli epäsuhtaisuutta päivittäin toistuvien toimintojen välillä. Pyrkimällä toiminnalliseen tasapainoon voidaan ehkäistä stressiä sekä stressiin liittyviä sairauksia ja sairauslomia.
Toimintaterapian avulla voidaan mahdollistaa työhön paluu →
Toimintaterapia on vaikuttavaksi todettua työkykyä ja työhön paluuta tukevaa kuntoutusta. Se mahdollistaa osallistumisen jokapäiväisiin toimintoihin, joihin sisältyy olennaisena osana kyky ja mahdollisuus tehdä työtä.
Toimintaterapia tarjoaa monipuoliset menetelmät mielenterveyskuntoutujien työllistymiseen →
Mielenterveyskuntoutujien työllistymistä edistävät toimintaterapian interventiot ovat vaikuttavia. Erityisesti tuetun työllistymisen vaikuttavuudesta on vahvaa näyttöä.
Toimintaterapeutti asiakkaan työkyvyn asiantuntijana →
Toimintaterapeutin työn lähtökohta on asiakkaan työn merkityksellisyyden arviointi ja toimintaterapian tavoitteena toiminnallinen tasapaino.