Toimintaterapeutti edistää koko luokan toimivaa arkea
Ei vain yksittäisten oppilaiden osallisuus vaan koko luokan toimiva arki. Näihin molempiin keskittymistä korostaa toimintaterapeutti Anna Aronpuro, joka toivoo jokaiseen kouluun omia toimintaterapeutteja.
Isossa, lähes 30 oppilaan luokassa on hälyä ja monta erityisen tuen oppilasta muiden joukossa. Levoton tunnelma on monelle lapselle liikaa. Tämän toimintaterapeutti Anna Aronpuro näkee työssään säännöllisesti. Espoon kaupungin lasten kuntoutuspalveluissa työskentelevä Aronpuro sanookin, että juuri nyt koululaisten aistisäätelypulmat lisääntyvät selvästi.
– Monien lasten on vaikeaa keskittyä suuressa ryhmässä. He ahdistuvat melusta tai vaikkapa ryhmätilanteista, joissa luokkakaveri saattaa yhtäkkiä tönäistä tai tulla muuten liian lähelle, Aronpuro kertoo.
Myös erilaiset hahmottamisvaikeudet sekä hieno- ja karkeamotoriikan pulmat tuovat monet oppilaat toimintaterapeutin vastaanotolle.
– Usein syynä on se, että lapsi ei koe pärjäävänsä kouluympäristössä niin kuin muut. Koululaiset saavat saatteen vastaanotolleni yleisimmin koulupsykologilta. Keskustelemme asiasta ja teen alkuarvion, ja sen jälkeen alkaa käytännön yhteistyö lapsen, perheen ja opettajan kanssa, Aronpuro kertoo.
Paremman oppimisen asialla
Aronpuro käy kouluilla miettimässä ratkaisuja lasten tilanteeseen tiiviissä yhteistyössä opettajien kanssa.
– Seuraan oppitunteja ja havainnoin, miten lapsi pärjää ja mitä pulmia luokkaympäristössä ilmenee. Etsin vastauksia siihen, miten lapsi voisi oppia tuossa ympäristössä paremmin ja kokea koulunkäynnin merkitykselliseksi.
Hän muistuttaa, että toimintaterapeutti ei mene kouluun vain asiantuntijana vaan myös opettajan kanssakulkijana. Kouluissa käydessään hän katsoo aina koko luokkaa eikä vain yhtä lasta. Juuri tämä haastaa hänen mukaansa eniten toimintaterapeuttia yhteistyössä koulujen kanssa.
– Kun annan opettajille vinkkejä siitä, mikä hyödyttäisi lasta, ohjeiden on toimittava myös ryhmätasolla. Jos niiden soveltaminen ei onnistu ryhmässä, ne jäävät toteutumatta.
Lisää tasa-arvoa tuen saantiin
Aronpuro on työskennellyt parin vuoden ajan myös koulutoimintaterapeuttina. Hänen mukaansa alle kouluikäiset pääsevät Espoossa lasten kuntoutuspalveluihin matalammalla kynnyksellä kuin koululaiset. Tilanne paranisi, jos jokaisen koulun henkilökuntaan kuuluisi toimintaterapeutti.
– Se madaltaisi kynnystä tarttua koululaisten parhaan edistämiseen ja lisäisi oppijoiden tasa-arvoa tuen saamisessa. Tämä on ennaltaehkäisevää työtä parhaimmillaan. Toimintaterapeutti on paras ammattilainen koululaisen toimintakyvyn ja pohjataitojen havainnoinnissa ja tukemisessa. Opettajat taas ovat erikoistuneet pedagogiseen ja oppimisen taitojen tukemiseen ja ovat parhaita ammattilaisia siinä.
Kun koronaepidemia sulki koulut alkukeväästä, Aronpuro tapasi koululaisia ja heidän vanhempiaan etäyhteyksillä.
– Enimmäkseen tuin vanhempia siinä, miten he pystyvät kotona kannustamaan lasta opiskelemaan ja tekemään selkeän päiväjärjestyksen. Osan lapsista etätyöskentely vapautti ryhmäpaineista ja antoi heille työrauhan. Nyt syksyn aikana seuraamme, miten siirtymä takaisin lähiopetukseen on sujunut.
Koulutoimintaterapia
1 Koulunkäynnin taidot vahvistuvat
2 Lapsen omat toiveet ja tuki kohtaavat
3 Kouluarki on enemmän kuin pelkkää pärjäämistä
4 Ratkaisut löytyvät arjen pienistä asioista
5 Muutos saadaan aikaan yhdessä
6 Matala kynnys ennalta ehkäiseviin palveluihin
7 Tiedeperustainen asiantuntemus lisääntyy
Toimintaterapeutti edistää koko luokan toimivaa arkea
Koulun toimintaterapeutin luokse on matala kynnys
Toimintaterapeutti tukee merkityksellisyyden tiellä
← Koulutoimintaterapia