Maailma muuttuu ja kärryillä on pysyttävä

Mirja ehti nimittäin hankkia sopivasti viime vuoden lopulla etäratkaisujen asiantuntijakoulutuksen ammattikorkeakoulusta.

– Valmistuin vuoden kestävästä Etäratkaisut kuntoutumisen tukena -erikoistumiskoulutuksesta. Jo sitä ennen me toimintaterapeutit perustimme työpaikalle arkikuntoutuksen etäkuntoutuksen opintopiirin, jossa harjoittelimme videopuheluja ja mietimme etämenetelmien sopivuutta psykiatriseen toimintaterapiaan, Mirja kertoo.

Hän kumoaa sen käsityksen, että etämenetelmiä hallitakseen pitäisi olla diginatiivi tai aktiivisomettaja. Lisäksi hän muistuttaa, että kaikille tuttu puhelín on yksi etätyöväline.

– Itseäni on ajanut etäasioiden äärelle halu oppia ja ymmärtää uutta. Maailma muuttuu ja kärryillä on pysyttävä. Työnantajani on kannustanut opiskeluun hienosti, ja etämenetelmien käytön lisääminen on osa HUSin strategiaa, Mirja sanoo.

Kuva voi kertoa enemmän kuin sanat

Korona-aika on vahvistanut Mirjan uskoa siihen, että etäkuntoutus on hyvä väline työvalikossa jatkuvasti. Hän toimii myös sisäisenä työnohjaajana, ja etäohjauksissa on nyt keskusteltu paljon etämenetelmien hyödyistä kuntoutuksessa. Asiakkaitaan hän ei juuri tapaa kuin etänä, vaikka normaalisti kotikäynnit ovat lähes päivittäisiä. Niiden lisäksi hänen työhönsä kuuluu työ suljetulla mielialahäiriöosastolla.

– Heti poikkeusajan alussa tehtäväni muuttuivat joustavasti. Aloin muun muassa ohjata osastolla ryhmää potilaille, jotka kotiutuvat nyt, kun rajoitukset estävät tapaamisia. Kävimme läpi, miten etäyhteyksillä voi käyttää kolmannen sektorin palveluja ja pitää yhteyttä läheisiin, Mirja kertoo.

Samaan aikaan hän mietti, miten etänä saa selville, kuinka potilaiden arki sujuu kotona. Siinä auttavat esimerkiksi videot ja kuvat. Potilaan lähettämä kuva kodinhoitotilanteestaan tai video ulkoilulenkiltä voi kertoa enemmän kuin sanat.

– Etäkuntoutus sopii mielestäni parhaiten arkikuntoutustyyppiseen toimintaterapiaan ja taitojen harjoittelun. Etäyhteys vaatii välineitä, kiinnostusta kokeilla sekä viestintä- ja vuorovaikutustaitoja myös potilaalta, jotta pystymme sanalliseen vuorovaikutukseen. Läsnäoloa se ei tietenkään korvaa, minkä huomaa esimerkiksi, jos potilas alkaa itkeä. Nenäliinan antaminen ja lohduttaminen on vaikeaa etänä.

Ratkaisujen palveltava ihmistä ja kuntoutumista

Mirja perehtyi etäkuntoutusta opiskellessaan oman työpaikkansa tietoturvaperiaatteisiin.

– Selvitin, että WhatsAppin tietoturva ei riitä kaikkiin potilaskontakteihin. Käyn nämä asiat aina läpi myös potilaiden kanssa ja kerron, että kaikki vähänkin enemmän tietoturvaa vaativa on hoidettava tavallisena puheluna, tekstiviestillä tai videopuheluna joko Skypen, Teamsin tai Apotin Maisa-portaalin kautta.

Keskeistä Mirjan mielestä on käyttää tietotekniikkaa ja etämenetelmiä henkilölähtöisesti.

– Etäratkaisujen kenttä on todella laaja, ja sieltä löytyy sopiva ratkaisu eri tarkoituksiin potilaan kanssa yhdessä miettien. Tärkeintä on miettiä, miten ratkaisu palvelee ihmistä ja kuntoutumista.
Juuri nyt hän iloitsee uutisesta, että HUSin vastaavat toimintaterapeutit perustivat huhtikuun lopulla etätoimintaterapiatyöryhmän. Siinä linjataan etätoimintaterapian käytäntöjä. Mirja edustaa ryhmässä HUS Psykiatriaa vastaavan toimintaterapeutin Kaisa Hongan kanssa.

– Tarkoituksemme on oppia huomioimaan nykyistä paremmin paitsi menetelmiä myös sisältöä sekä yhtenäistää käytäntöjä. Lisäksi kehitämme esimerkiksi toimintaterapian etäkuntoutuksen arviointeja ja terapian sisältöpaketteja