Toimintaterapian terveystaloustieteellinen arviointi on tarpeellista

Nyt ollaan vaikean, mutta tärkeän asian äärellä. Pohjoismaiset toimintaterapeuttiliitot ovat yhteistyössä tuottaneet toimintaterapian terveystaloustieteellistä arviointia koskevan julkaisun. Tuoreessa kansainvälisenä yhteistyönä laaditussa raportissa ”Occupational Therapy and Health Economics” tulee hyvin esille toimintaterapian potentiaali.

Raportin tarkoituksena on edistää toimintaterapeuttien ymmärrystä terveystaloustieteestä ja lisätä tietoa toimintaterapiainterventioiden taloudellisista hyödyistä. Kun toimintaterapeutit ymmärtävät paremmin terveystaloustieteessä käytettyjä menetelmiä ja taloudellisten arviointien tuloksia, pystyvät he kriittisemmin arvioimaan tutkimusta ja osallistumaan keskusteluun interventioihin liittyvistä muutoksista, toteavat raportin kirjoittajat.

Kuntoutuksessa ja toimintaterapiassa käytetään paljon menetelmiä, joiden hyötyjä tai vaikuttavuutta, saati kustannusvaikuttavuutta ei ole arvioitu. Kuitenkin terveydenhuollossa käydään enenevässä määrin keskustelua siitä, kuinka paljon yksittäisen potilaan hoito saa julkisella sektorilla maksaa. Tällöin toimintaterapeuttienkin olisi kyettävä osoittamaan terapian hyödyt suhteessa kustannuksiin. Koronakriisin taloudelliset seuraukset ovat vielä näkemättä, mutta selvää on, että julkisen sektorin rahavarat niukkenevat ja keskustelu niiden käytöstä tiukkenee.

Kuntoutusinterventioiden taloudellinen arviointi tuottaa näyttöä, jonka perusteella päätöksentekijät voivat päätöksiään tehdä. Näyttöä pitää kuitenkin olla riittävästi, jotta valintoja jonkun asian puolesta voidaan tehdä ja sen vaihtoehtoiskustannuksia arvioida. Arvioinnit ohjaavat myös käytännön työtä, kun terapeutti voi pohtiessaan menetelmien käyttöä hyödyntää tietoa niiden kustannuksista ja hyödyistä. Myös asiakkaat hyötyvät tästä tiedosta.

Kirjallisuuskatsaukset osoittavat toimintaterapian potentiaalin

Pohjoismaisessa julkaisussa raportoidaan kaksi kirjallisuuskatsausta toimintaterapia-aiheisten interventioiden taloudellisista arvioinneista. Systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa arvioitiin toimintaterapeuttienkin käyttämiä mielenterveyspotilaiden tuetun työllistämisen (Individual Placement and Support, IPS) interventioita. Kartoittavassa kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin ikääntyneiden ihmisten toimintaterapiainterventioita terveystaloustieteellisestä näkökulmasta. Molempien katsausten yksityiskohtaisesti kuvattuun toteutukseen ja tuloksiin voi tutustua raportissa. Kerrottakoon kuitenkin, että mielenterveyspotilaiden tuetun työllistämisen interventiot olivat kustannustehokkaita. Samoin vertailuinterventiota kustannustehokkaammaksi osoittautui iso osa arvioiduista ikääntyneiden toimintaterapiainterventioista (9/16) ja moniammatillisista interventioista (10/19).

Mittarina laatupainotteiset elinvuodet vai muutokset toimintakyvyssä?

Käytännössä terveystaloustieteellinen kuntoutuksen tutkimus on vaativa laji. Tärkein valinta lienee se, minkälaisten interventioiden tutkimukseen kannattaa käyttää resursseja. Kuten em. katsauksissakin havaittiin, tutkimuksissa arvioitavien interventioiden sisältö ja kesto sekä käytetyt mittarit vaihtelevat, mikä tekee interventioiden vertailun hankalaksi. Terveystaloustieteissä keskeisenä vaikuttavuusmittarina pidetään laatupainotettuja lisäelinvuosia (QALY). Kuitenkin käytännön työtä tekevien terapeuttien ja myös asiakkaiden näkökulmasta kiinnostavampaa voi olla tietää esimerkiksi muutoksista tutkittavien toimintakyvyssä. Lisäksi tutkimusten otos on usein liian pieni ja seuranta-aika liian lyhyt, jotta luotettavia johtopäätöksiä voitaisiin tehdä. Oma kysymyksensä on, onko taloudellisissa arvioinneissa kyetty huomioimaan kaikki kustannukset.

Haasteista huolimatta, kannattaa suomalaisten toimintaterapeuttien ja tutkijoiden tarttua aiheeseen ja tutustua uuteen julkaisuun. Haastavaan aiheeseen tutustumisen kynnystä saattaa helpottaa, että tutustuu terveystaloustieteen käsitteisiin ensin suomen kielellä. Esimerkiksi Lääkärilehdessä julkaistu artikkeli Terveydenhuollon taloudellinen arviointi (Räsänen ja Sintonen, 2013) johdattelee lukijaa taloudellisen arvioinnin käsitteisiin ja perusteisiin.

Toimintaterapian ja kuntoutuksen terveystaloustieteellinen tutkimus Suomessa

Oma kysymyksensä on toimintaterapian terveystaloustieteellisen tutkimuksen toteutus Suomessa. Toimintaterapiaa tutkitaan ylipäänsä kovin vähän. Sama koskee kuntoutuksen terveystaloustieteellistä tutkimusta. Niiden edistämiseen tarvitaan monialaista yhteistyötä.

Mahdollisuuksia uudenlaiseen tutkimusyhteistyöhön voi löytyä, kun Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on viemässä täytäntöön kuntoutuskomitean ehdotuksia kuntoutuksen tutkimuksen edistämiseksi. Kuntoutuskomitean kehittämisehdotusten mukaisesti Jyväskylän ja Metropolia ammattikorkeakoulujen jo käynnistyneessä REcoRDI-kehittämishankkeessa edistetään verkostoitumista ja kuntoutuksen soveltavan tutkimuksen osaamista tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan (TKI). Lisäksi STM on käynnistänyt pyöreän pöydän keskustelut, joissa pohditaan kuntoutuskomitean ehdotusten mukaisia kuntoutuksen ja kuntoutuksen tutkimukseen liittyviä toimia.

Nyt onkin hyvä aika noudatella pohjoismaisen raportin kirjoittajien saatesanoja ja osallistua, tavalla tai toisella, keskusteluun kuntoutuksen ja sen tutkimuksen muutoksista.

Lähteet:
Räsänen P., Sintonen H. Terveydenhuollon taloudellinen arviointi. Suomen Lääkärilehti: 2013; 17: 1255- 1260.