Rahasta puhuminen voi tuntua monille meistä vieraalta. Talouskeskustelu kuuluu kuitenkin kaikille ja siihen osallistuminen kannattaa. Myös toimintaterapeuttien odotetaan pystyvän kertomaan tulevaisuudessa entistä enemmän työnsä taloudellisista vaikutuksista, Toimintaterapeuttiliiton va. puheenjohtaja Kirsi Wikman kirjoittaa.
Jos olet seurannut viime kuukausina uutisia, olet todennäköisesti törmännyt Suomen valtiontaloutta ja erityisesti hyvinvointialueiden rahoitusta koskeviin otsikoihin. Hyvinvointialueet pohtivat parhaillaan kiivaasti, miten ne saisivat taloutensa tasapainoon.
Alueiden johtajat painottivat helmikuussa Ylen jutussa, että palveluiden tuottavuuden lisäksi on huomioitava niiden vaikuttavuus ja asiakkaiden niistä saama hyöty. Esimerkiksi Päijät-Hämeen hyvinvointialueen johtaja Petri Virolainen totesi Ylelle, että “lisäarvoa tuottamaton työ pitäisi saada pois”.
Tämänkaltaiset uutiset saattavat kuulostaa toimintaterapeutin arkeen nähden kaukaisilta. Yhteiskunnalliselta tasolta tarkasteltuna ne ovat kuitenkin alamme ytimessä.
Tieto löytyy tutkimuksista ja arjesta
Väitän, että tulevaisuudessa on entistä tärkeämpää, että sote-alan ammattilaiset pystyvät keskustelemaan taloudesta ainakin oman alansa näkökulmasta. Tämä koskee myös toimintaterapeutteja: meidän on pystyttävä perustelemaan organisaation johdolle ja poliittisille päättäjille, mitä hyötyä toimintaterapiapalveluihin laitettu raha tuottaa ihmisille ja koko yhteiskunnalle.
Rahaa ja sen riittävyyttä koskeva keskustelu on jo monille meistä tuttua työarjesta. Etenkin useissa julkisen sektorin organisaatioissa ennaltaehkäisevät palvelut, joihin toimintaterapia kuuluu, ovat olleet viime vuosikymmeninä valitettavan helppo säästökohde. Tämä johtuu todennäköisesti ainakin osaksi siitä, että ennaltaehkäisevien palveluiden tuottama hyöty asiakkaille ja koko yhteiskunnalle on usein nähtävissä vasta vuosien päästä tulevaisuudessa. Toisin sanoen kukaan ei menehdy toimintaterapian puutteeseen, mutta esimerkiksi yksilön toimintakyvyn ja arkeen osallistumisen kannalta oikea-aikainen kuntoutus on ratkaisevan tärkeää.
Vaikka tietoa toimintaterapian taloudellisista vaikutuksista* on olemassa, voi aiheesta puhuminen tuntua useille meistä vieraalta – onhan moni meistä todennäköisesti päätynyt kuntoutusalalle halusta auttaa ihmisiä. Vierauden tunne voi korostua entisestään, jos ei ole työssään suoraan tekemisissä esimerkiksi budjettivalmistelun tai vaikuttavuusmittareiden kanssa.
Varmaa on kuitenkin tämä: jos me toimintaterapeutit emme nosta oman työmme taloushyötyjä esille, sitä ei tee kukaan muukaan.
Rahasta puhumista ei kannata ohittaa myöskään siksi, että termit ovat outoja tai aihe tuntuu muuten vain hankalalta. Jokaisella toimintaterapeutilla on myös omasta työstä kertyneitä esimerkkejä siitä, miten toimintaterapia on ollut asiakkaille vaikuttavaa. Jos osaat esimerkiksi kertoa, miten asiakkaan muiden palvelujen tarve on vähentynyt toimintaterapiaintervention aikana tai sen jälkeen, osaat perustella, miksi toimintaterapiaan kannattaa panostaa taloudellisesti. Tärkeitä ovat myös esimerkit, joissa asiakas on kieltäytynyt palvelusta sen maksullisuuden vuoksi. Tällöin palveluiden maksullisuus kumoaa maksusta saatavan hyödyn.
Keskustelua ei ole varaa jättää harvoille
Raha ja talous koskevat meitä kaikkia, halusimme tai emme. Ne ovat liian tärkeitä aiheita, jotta meillä olisi varaa jättää ne harvojen puheenaiheiksi. Esimerkiksi tulevissa eduskuntavaaleissa on kyse paljolti siitä, kuka pääsee päättämään valtion taloudesta ja yhteisten rahojen – siis satojen miljardien eurojen – käytöstä seuraaviksi vuosiksi. Siksi on tärkeää, että myös me kuntoutusalan asiantuntijat otamme rohkeasti kantaa taloutta koskeviin aiheisiin ja kerromme oman alamme talousvaikutuksista sekä tuleville että nykyisille päättäjille.
Kannustan meitä kaikkia: otetaan talouspuhe rohkeasti haltuun!
*Vastikään suomennettu Toimintaterapia ja terveystaloustiede -julkaisu on terveystaloustieteellinen kirjallisuuskatsaus artikkeleista, joita voi käyttää esimerkiksi ikääntyneiden toimintaterapian perusteluna. Ikääntyneiden toimintaterapialla on todettu olevan positiivisia vaikutuksia esimerkiksi itsenäisen elämän tukemisessa, ja arkikuntoutuksen on todettu olevan kustannusvaikuttavampaa kuin tavanomainen hoito.
Kirjoittaja
