Lupaavia tutkimustuloksia toimintaterapian vaikuttavuudesta kirjoitustaidon edistymisessä

Luku- ja kirjoitustaidon oppimisella on keskeinen merkitys syrjäytymisen ehkäisyssä. Tuen tarve näiden tärkeiden taitojen opettelussa on inkluusion myötä lisääntynyt yleisopetuksessa. Valitettavasti moniammatillista osaamista oppimisen tukena hyödynnetään kuitenkin vielä vain vähän.

Suomalaisten lasten ja nuorten luku- ja kirjoitustaito on heikentynyt. Käsin kirjoittaminen on edelleen koululaisille tärkeä taito, joka muuttuu esi- ja alkuopetuksen jälkeen nopeasti laajemmaksi oppimisen välineeksi esimerkiksi muistiinpanoja tehdessä sekä tekstejä kirjoittaessa. Motoriset ongelmat kirjoittamisessa voivat asettua merkittäväksi esteeksi muulle oppimiselle sekä itseilmaisulle.

Erityisluokkien ja -opetuksen määrä on vähentynyt. Inkluusio on viime vuosina tarkoittanut sitä, että pienluokat puretaan yleisopetuksen luokkiin, usein säästösyistä. Luemme jatkuvasti uutisia siitä, kuinka opettajat uupuvat ja erityistä tukea tarvitsevat koululaiset jäävät vaille tukea, ja siinä samalla kärsii valitettavan usein myös muu luokka.

Kauppalehti uutisoi alkuvuodesta kansainvälisestä PIAAC-aikuistutkimuksesta, jonka mukaan Suomessa on noin 370 000 työikäistä ihmistä, joilla on erittäin huono lukutaito. Vaikeudet lukemisessa ja kirjoittamisessa ennustavat lyhyttä opintietä ja sitä kautta vaikeuksia sijoittua työelämään.

Suomessa on syrjässä 61 163 nuorta. Kirjoitustaito on välttämätön pohja koulutuksen hankkimiselle. Pahimmassa syrjäytymisriskissä ovat ne nuoret, jotka eivät pysty hankkimaan koulutusta.

Maailmalla toimintaterapia on jo osa koululaisten arkea

Yhdysvalloissa ja Kanadassa toimintaterapialla on jo pitkään ollut vakiintunut asema osana koulun oppilashuollon palveluita. Handwriting without tears, Write start ja Size matters-kirjoitustaidon harjoitteluohjelmat ovat kaikki suunnattu esi- ja alkuopetuksen oppilaille. Ne ovat toimintaterapeuttien kehittämiä ja toteutuvat osana normaalia opetusta.

Ohjelmat perustuvat toimintaterapian osaamiseen kirjoittamisen oppimisen taustalla vaikuttavista motorisista valmiuksista. Niissä on myös huomioitu lapsen kehitystason vaikutus kirjoitustaidon opetteluun. Ohjelmat sisältävät suoraa kirjoittamistaidon harjoittelua, mutta myös leikinomaisia aktiviteetteja, jotka vahvistavat kirjoittamisen valmiuksia. Useimmissa käytettiin oppimisen tukena kognitiivista lähestymistapaa, kuten kielellisiä muistisääntöjä: ”Ensin ylös, sitten alas ja seuraavaksi sivulle” sekä kirjainten ryhmittelyä esimerkiksi koon tai värikoodien perusteella.

Kokonaisuuksien hahmottaminen ja toiminnan taustalla vaikuttavien fyysisten, kognitiivisten sekä ympäristötekijöiden analysointi ovat toimintaterapeuttien ydinosaamista. Toiminnananalyysin avulla toimintaterapeutit osaavat yhdistää useamman tekijän vaikutukset ja sen perusteella tehdä johtopäätöksiä siitä, millaisten toimenpiteiden avulla kirjoittamistaitoa voidaan kunkin lapsen kohdalla edistää.

Toimintaterapian ryhmäinterventiot ovat kustannustehokkaita

The effectiveness of Occupational therapy interventions aimed at enhancing the participation, activity performance and capacity in school-related activities: A systematic review -kirjallisuuskatsauksen mukaan lasten kirjoitustaidot edistyivät selvästi verrokkiryhmää enemmän, kun he saivat toimintaterapiaa, oli kyseessä sitten ohjelmamuotoinen opettajan toteuttama ja toimintaterapeutin suunnittelema interventio, yksilölliset terapiatapaamiset tai ryhmässä toteutettu toimintaterapiakuntoutus. Tuloksissa näkyi selkeästi toimintaterapian myönteinen vaikutus.

Kirjoitustaidon edistämisen toimintaterapiainterventiot kannattaa toteuttaa kouluissa erityisesti kustannustehokkaina ryhmäinterventioina sekä konsultatiivisina interventiona. Tutkimuksen mukaan vaikuttaa siltä, että ryhmäkuntoutuksella saadaan aikaan yhtä vaikuttavia tuloksia kuin yksilöllisen kuntoutuksen avulla ainakin kirjoittamistaidon edistymisessä.

Toimintaterapiainterventioita kannattaa kehittää ja hyödyntää kouluissa myös Suomessa.