Lasten ja nuorten tuen tarpeeseen vastaaminen vaatii oppilashuollon palvelujen laajentamista

Niilo Mäki -instituutti julkisti vastikään tuoreen kuntoutuspalvelujen saatavuutta koskevan kyselynsä tulokset. Kyselyyn vastasi erityislasten vanhempia, ala- ja yläkoulun opettajia sekä terapeutteja. Tuloksissa nousi esiin vakava huoli kuntoutuspalveluiden piiriin pääsemisestä erityisesti, jos lapsen oireet tulevat esiin vasta kouluiässä.

Kuntoutukseen pääsyn koettiin kyselyssä olevan hidasta ja vaativan pitkäjännitteisyyttä. Näin on silloinkin, kun arjen pyörittäminen vie vanhempien voimat ja tekee arjesta pelkkää päivästä toiseen pärjäämistä. Pulmien tullessa ilmi kouluiässä voi kuntoutukseen pääsy olla liian myöhäistä, sillä kuntien vähäiset resurssit kohdennetaan usein alle kouluikäisiin. Lasten parissa työskentelevät opettajat puolestaan toivat esiin, että he kamppailevat kasvavien ryhmäkokojen ja lasten lisääntyvien haasteiden kanssa. Opettajat kokivat, että heillä ei ole tähän tarvittavaa osaamista.

Inkluusio on lisännyt luokanopettajien työn vaativuutta

Nykykoululaisten haasteet ovat aiempaa monimutkaisempia. Aiemmin erityistä tukea tarvitsevia lapsia ja nuoria opetettiin useammin erityisopettajan osaamisella pienluokassa. Nyt, inkluusion lisääntymisen myötä, pulmat tulevat useammin luokanopettajan harteille kannettavaksi. Muun muassa eriarvoistuminen, lapsiköyhyys ja lisääntyvä maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä integroitumiseen liittyvine haasteineen lisäävät opettajien työn vaativuutta.

Moniammatillisen osaamisen tunnistamisella kohti toimivia ratkaisuja

Tällä hetkellä useimmissa kunnissa kouluterveydenhuolto ja opiskeluhuolto ovat pulassa lasten monimuotoisten haasteiden edessä. Ratkaisuksi on tarjottu muun muassa olemassa olevien oppilashuollon työntekijöiden lisäkouluttautumista. Täydennyskoulutus ja tehtävänkuvien kehittäminen ovat tärkeitä asioita mutta ennen sitä on tunnistettava jo olemassa oleva osaaminen ja hyödynnettävä sitä.

Kouluissa tarvitaan nyt toimintaterapeutin ammattitaitoa

Kouluissa tarvitaan moniammatillista osaamista. Toimintaterapiapalvelujen tuominen kouluun, osaksi oppilashuollon palveluja lisää oppilaiden tasa-arvoisuutta ja madaltaa kynnystä varhaiseen tukeen, kun syrjäytymiskehitys ei ole vielä edennyt pitkälle. Kuten Niilo Mäki -instituutin kyselyn tulokset osoittivat, kunnallisen varhaisen kuntoutuksen palvelut eivät usein ole saatavilla enää kouluikäisille.

Oppilashuollossa tarvitaan toimintaterapeutin kykyä analysoida, mitkä tekijät estävät ja mahdollistavat kunkin oppilaan osallisuutta koulussa sekä mitä esteiden poistamiseksi ja mahdollisuuksien lisäämiseksi voidaan tehdä. Toimintaterapeutin ammattitaitoa on yhdessä muiden koulussa työskentelevien ammattilaisten kanssa löytää ne keinot, joilla oppilas saa kokemuksen itsestään osaavana, pystyvänä toimijana. Keskeistä on, että lapsen tai nuoren arki on koulussa ja vapaa-ajalla merkityksellistä ja toimivaa. Tällaisista lapsista ja nuorista kasvaa hyvinvoivia ja työkykyisiä aikuisia.