Arkikuntoutus – avain ikäihmisten kotona asumiseen

Suurten ikäluokkien ikääntyessä sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaiden määrä tulee kasvamaan kovaa vauhtia. Haasteita julkisen terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen rahoitukselle on luvassa. Siksi terveydenhuollon kustannusvaikuttavuuden on parannuttava ja ihmisten on pystyttävä asumaan kotona pidempään. Mutta mikä ratkaisuksi?

Ikäihmisten kotihoidon ja laitospalveluiden laadusta ja kustannuksista on puhuttu viime aikoina ahkerasti. Ikääntyneiden elämänlaatu ja toisaalta hoitajien riittävyys on noussut usein otsikoihin. Tilanne on hankala, koska ongelma ei ole poistumassa – päin vastoin. Ratkaisuja tarvitaan. Akava on myöntänyt OP-tutkimusstipendin toimintaterapeutti ja tutkija Satu Niskasen tutkimukselle, jossa selvitetään ikääntyneiden arkikuntoutuksen vaikuttavuutta kotihoidossa.

Arkikuntoutus tuo voimaa arkeen

Arkikuntoutus tarkoittaa ikääntyneiden omassa kodissa ja sen ympäristössä tapahtuvaa kuntoutusta, jolla tuetaan omatoimisuutta moniammatillisesti ja asiakaslähtöisesti. Kuntoutuksen tavoitteet määritellään yhdessä ammattilaisten ja kuntoutujan kanssa.

Toimintaterapeuttiliitto on nostanut runsaasti esiin arkikuntoutuksen tapoja ja merkitystä ikääntyneiden arjessa, ja aiheesta löytyy lisätietoa täältä.

Arkikuntoutusta voi olla esimerkiksi pihapiirissä liikkumisen harjoittelua, omatoimista pukeutumista, peseytymistä tai ruuan laittamista. Apuvälineitäkin voidaan tarpeen tullen käyttää. Kuntoutusta ohjaa toiminta- tai fysioterapeutti, ja lähihoitajat ovat tärkeässä osassa kuntoutuksen toteuttamisessa. Kun arkiset askareet sujuvat omatoimisesti, kotona asuminen on paitsi mahdollista myös mielekästä.

Kestävän palvelujärjestelmän ytimessä

Arkikuntoutuksen yhteiskunnallisista vaikutuksista on saatu näyttöä maailmalla: arkikuntoutuksen on esimerkiksi todettu lisäävän kuntoutujien laatupainotteisia elinvuosia, sen on havaittu tukevan ikääntyneen omatoimisuutta arjessa ja sen on havaittu olevan kustannusvaikuttavaa verrattuna tavanomaiseen kotihoitoon.

Suomessa arkikuntoutuksen vaikuttavuudesta ei ole aikaisemmin tehty tutkimusta, ja siksi Niskasen tutkimus on erityisen tärkeä. Sen tavoitteena on selvittää, miten kuntien sosiaali- ja terveyspalveluja voitaisiin kehittää tukemaan nykyistä paremmin ikääntyneiden elämänlaatua ja toimintakykyä. Arkikuntoutus voi olla ratkaisu moniin ongelmiin.

Mahdollisuuksia moneen

Aiempien tutkimusten perusteella arkikuntoutuksella on mahdollista saada myönteisiä vaikutuksia niin ihmisten henkilökohtaiseen elämään kuin yhteiskuntaankin. Niskanen näkee arkikuntoutukselle ja tutkimukselleen monia mahdollisuuksia, esimerkiksi:

• Tutkimuksiin perustuva tieto tuo tukea kuntoutuspoliittiselle vaikuttamiselle ja auttaa taloudellisesti kestävän palvelujärjestelmän kehittämistä.
• Tarkoituksenmukaiset ja vaikuttavat menetelmät parantavat kuntoutujien elämänlaatua ja auttavat ratkaisemaan kotihoidon työntekijöiden ajankäyttöön liittyviä ongelmia.
• Aiemmissa tutkimuksissa on huomattu, että kotikuntoutuksen organisoinnilla on merkitys. Arkikuntoutus korostaa toimintaterapeuttien ja fysioterapeuttien osaamista kuntoutuksen koordinaattoreina.
• Arkikuntoutuksella voi olla myös laajamittaisempia vaikutuksia. Esimerkiksi työikäisten työhyvinvointi voi parantua, jos ikääntyvät vanhemmat pärjäävät omatoimisemmin arjessaan.

Mitä seuraavaksi?

Toimintaterapian ottaminen vahvemmaksi osaksi ikääntyneiden merkityksellisen arjen turvaamista on linjassa muiden Pohjoismaiden käytäntöjen kanssa. Pohjoismaiden lisäksi myös Britanniassa ja Australiassa toimintaterapeuttien osuus kotihoidossa on ollut perinteisesti vahvempi kuin Suomessa tällä hetkellä. Tulevaisuudessa meillä on suuri työ siinä, että saamme lisättyä ymmärrystä toimintaterapian ja arkikuntoutuksen roolista yhä kasvavan ikääntyvän väestön sujuvan arjen toteutumisessa.

Toivotamme onnea Satu Niskaselle apurahasta ja odotamme innolla tutkimuksen tuloksia!