YAMK-opinnäytetyö: Toimintaterapeuttien työhyvinvointi kohentui yrittäjäksi siirtymisen myötä

Julkaistu 24.5.2023

Työsuhteen jättäminen ja yrittäjäksi siirtyminen voi parantaa toimintaterapeuttien työhyvinvointia, mikä heijastuu myös vapaa-aikaan. Asia käy ilmi toimintaterapeutti Kati von Zansenin YAMK-opinnäytetyöstä, jossa tämä tutki toimintaterapiayrittäjien työympäristöä.

Von Zansenin haastattelemat yrittäjät kokivat, että työnkuvan ja -päivän rakentaminen itselle ja omalle lähipiirille sopivaksi lievensi ajoittain koettua työn kuormittavuutta. Yrittäjät voivat tehdä itselle merkityksellisiä asioita myös työpäivien lomassa, minkä koettiin lisäävän hyvinvointia. Yrittäjyys oli vaikuttanut myönteisesti myös haastateltavien ammatti-identiteettiin, omaan mielialaan, perhe-elämään ja talouteen.

– Voi sanoa, että työ ja vapaa-aika ruokkivat toisiaan myönteisesti. Kun yrittäjä pystyy lähes täysin säätelemään omia työn tekemisen käytäntöjään ja voi kehittyä ammatillisesti, synnyttää se työtyytyväisyyttä ja vaikuttaa siten myönteisesti myös vapaa-aikaan ja perhe-elämään, von Zansen toteaa.

Von Zansen haastatteli laadullista tutkimusta varten kahdeksaa eri puolilla Suomea toimivaa toimintaterapeuttiyrittäjää, jotka olivat siirtyneet yrittäjäksi palkkatyöstä. Haastateltavat olivat toimineet yrittäjänä puolesta vuodesta kahteen vuoteen.

Työympäristön haasteet ja lähipiirin kannustus siivittivät yrittäjyyteen

Tutkimuksessa tarkasteltiin työympäristöä fyysisen, sosiaalisen ja toiminnallisten ominaisuuksien näkökulmasta. Kun työympäristö vastaa työntekijän tarpeisiin ja kykyihin, on hän työssään tyytyväinen ja tehokas.

Haastateltujen syyt ryhtyä yrittäjäksi palautuivat osittain palkkatyön haasteisiin: Palkan ei koettu vastaavan vaativaa asiantuntijatyötä. Julkisella sektorilla työskennelleet kokivat myös, ettei kehittämis- ja hanketyössä vaadittu työsuoritus vastannut omaa ammatti-identiteettiä, eikä työyhteisön kehittämiseen annettu panos siirtynyt käytännön asiakastyöhön. Myös työnantajien joustamattomuus työajoissa ja eettisten ongelmien kanssa painiminen vaikuttivat päätökseen.

Toisaalta myös esimerkiksi ammatilliset kohtaamiset yrittäjien kanssa sekä yrittäjyyden läheltä näkeminen yksityisen työnantajan palveluksessa rohkaisivat yrittäjyyteen. Päätöstä tukivat kotoa ja työpaikalta saatu kannustus.

Työyhteisöissä löydettävä ratkaisuja työhyvinvointiin

Von Zansen arvioi, että nykyisessä toimintaterapeuttipulassa ratkaisu yrittäjäksi siirtymisestä voi olla hyvä yksittäisen työntekijän kannalta.

– Mutta jääkö julkiselle sektorille riittävästi työntekijöitä, jos yrittäjyys on selkeästi palkkatyötä houkuttelevampaa, ja miten julkiselta sektorilta silloin onnistuu kuntoutuksen tarpeen arviointi tulevaisuudessa? hän pohtii.

Julkisen sektori rooli on merkittävä myös kuntoutuksen tarpeen arvioinnin kustannusten kannalta, koska yhteiskunta rahoittaa suuren osan terapioista.

Von Zansenin mukaan työyhteisöissä tulisi löytää ratkaisuja siihen, miten työtä erityisesti julkisella sektorilla voisi viedä yrittäjämäiseen suuntaan siten, että se tukisi työntekijöiden työhyvinvointia.

– Pelkkä tieto työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä ei vielä takaa muutosta. Tarvitaan päätöksiä ja tahtoa, jotta tutkittua tietoa ryhdytään soveltamaan työyhteisöjen kehittämiseen ihan käytännössä.

TOI toimi opinnäytetyössä työelämän yhteistyökumppanina.

Lisätiedot
Kati von Zansen, toimintaterapeutti (YAMK), AmO
kati.von.zansen(at)gmail.com

Kirjoittaja Kati von Zansen valmistuu Metropolia Ammattikorkeakoulusta kesäkuussa 2023 kliinisen asiantuntijuuden tutkinto-ohjelmasta sosiaali- ja terveysalalla ammatillisena pääaineenaan digitaalisten sosiaali- ja terveyspalveluiden asiantuntija ja tutkintonimikkeellä toimintaterapeutti (YAMK).

Hänen opinnäytetyönsä “Työsuhteesta yrittäjyyteen – Toimintaterapeuttien kokemuksia työympäristön muutoksesta” on luettavissa Theseus-tietokannassa osoitteessa https://www.theseus.fi/handle/10024/797237.