Uusi täydennyskoulutusasetus astuu voimaan 1.4. – sisältö jättää toivomisen varaa

Julkaistu 28.3.2024

Huhtikuun 1. päivä voimaan astuva täydennyskoulutusasetus täydentää ja tarkentaa sote-palveluiden järjestämistä koskevaa lakia. Asetus antaa raamit sille, millaiset täydennyskoulutusmahdollisuudet sote-ammattilaisilla tulee olla ja miten täydennyskoulutusta tulee suunnitella ja seurata työpaikoilla. Asetuksen sisältö jättää kuitenkin toivomisen varaa.

TOI on pettynyt siihen, että asetuksessa ei säännellä sote-ammattilaisten täydennyskoulutuksen vuosittaista vähimmäismäärää. Siinä ainoastaan todetaan, että sote-henkilöstön tulee voida osallistua “riittävästi” ammattitaitoa ja osaamista ylläpitävään ja kehittävään oman alan täydennyskoulutukseen. Tämä on puute, jonka TOI toi esiin jo asetusluonnoksen lausuntovaiheessa.

– Toimintaterapeuteilla on ammattihenkilölain mukainen velvollisuus ylläpitää ammattitaitoaan. Uhkana on, että kun asetuksessa ei säännellä minimimäärästä, koulutuksiin osallistuminen voi jakautua eriarvoisesti eri ammattiryhmien kesken. Tämä korostuu hyvinvointialueiden hankalan taloudellisen tilanteen vuoksi, TOIn puheenjohtaja Kirsi Wikman huomauttaa.

TOI on tehnyt täydennyskoulutusasetukseen liittyvää vaikuttamistyötä sekä suoraan ministeriöön että osana JUKOa. TOI myös lausui asetuksesta sen luonnosvaiheessa viime syksynä. Lausunnossaan liitto peräänkuulutti myös tarvetta asetusta koskevalle soveltamisohjeelle, jota ei tällä hetkellä ole. Lausunnon voit lukea täältä.

Hyvinvointialueilla velvollisuus huolehtia täydennyskoulutuksen riittävyydestä

Positiivista on, että asetuksen myötä hyvinvointialueiden on seurattava sote-henkilöstönsä – mukaan lukien yksityisen palveluntuottajan palveluksessa olevan henkilöstön, jolta hyvinvointialue hankkii palveluja – ammatillista kehittymistä ja huolehdittava siitä, että henkilöstö osallistuu riittävästi oman alansa täydennyskoulutukseen.

TOI nosti aiemmassa lausunnossaan esille, että asetuksessa tulisi huomioida myös täydennyskoulutusta koskeva suunnittelu. Palaute huomioitiin, ja nyt hyvinvointialueita velvoitetaan seuraamaan täydennyskoulutussuunnitelmien toteutumista. TOIn näkemyksen mukaan tämä mahdollistaa täydennyskoulutuksen entistä järjestelmällisemmän toteutumisen. Seurantavelvoite tekee näkyväksi myös toimintaterapeuttien täydennyskoulutusten toteutumisen. Asetuksessa ei kuitenkaan säännellä sitä, miten ja mihin hyvinvointialueet raportoivat seurantatietoja, mikä on puute.

TOIn kehittämisasiantuntija Eva Paakkanen muistuttaa, että ammattihenkilölaki takaa toimintaterapeuteille sote-alan työntekijöinä paitsi velvollisuuden myös oikeuden oman alan täydennyskoulutukseen. Asiaa kannattaa pitää esillä myös omalla työpaikalla.

– Jotta ammattitaitoa ja osaamista voidaan kehittää ja päivittää, tulee toimintaterapeuteilla olla mahdollisuus osallistua oman alan täydennyskoulutukseen. On tärkeää, että toimintaterapeutit osallistuvat aktiivisesti täydennyskoulutusta koskevien suunnitelmien laadintaan omalla työpaikalla, Paakkanen kannustaa.

TOI laati viime vuonna mallin siitä, millaisia elementtejä toimintaterapeuttien täydennyskoulutusten tulisi sisältää. Mallia kannattaa hyödyntää, kun työpaikoilla käydään täydennyskoulutukseen liittyvää keskustelua. Lisäksi TOI ja Suomen Fysioterapeutit ovat toimittaneet sosiaali- ja terveysministeriöön esityksen siitä, että terveydenhuollon 20 vuotta vanha täydennyskoulutussuositus tulisi päivittää.

Liitto jatkaa aktiivisesti työtä toimintaterapeuttien täydennyskoulutusmahdollisuuksien edistämiseksi myös jatkossa.

Lue lisää STM:n sivuilta:
Hyvinvointialueiden on huolehdittava sote-henkilöstönsä täydennyskoulutuksesta