JUKO | Työmarkkinajärjestöjen keskustelut uudesta työmarkkinamallista keskeytyivät keskiviikkona

Julkaistu 13.12.2023

Uutinen julkaistu JUKOn sivuilla 13.12.2023.

Työmarkkinajärjestöjen keskustelut uudesta työmarkkinamallista keskeytyivät keskiviikkona.

– Julkisen sektorin akavalaisille palkansaajille tämä on iso pettymys, keskusteluissa 35:tä akavalaista julkisalojen liittoa ja niiden 2 00 000:ta jäsentä edustaneen neuvottelujärjestö JUKOn hallituksen puheenjohtaja Katarina Murto tähdentää.

– Tavoitteemme oli päästä keskusteluissa eteenpäin ja saada työmarkkinamallista ratkaisu, joka olisi käynyt kaikille osapuolille. Nyt emme edenneet edes neuvotteluvaiheeseen.

– JUKOn lähtökohta oli, että neuvottelut keskittyvät työmarkkinamalliin, mikä jo sekin on riittävän haastavaa.

Murto painottaa, ettei neuvottelujärjestö edelleenkään hyväksy lakiin säädettävää vientivetoista palkankorotusmallia.

– Edellytämme myös, että hallitus ei vie malliaan eteenpäin. Julkisalojen laahaavaa palkkakehitystä ei voi lukita vientialojen palkankorotustasoon. Neuvotteluissa palkoista on huomioitava myös ala- ja sektorikohtaiset tilanteet.

Seuraava tarkastelupiste työmarkkinoilla on JUKOn toiminnanjohtajan Mari Keturin mukaan hallitusohjelman sovittelujärjestelmää ja työmarkkinamallin muutoksia koskevan kirjauksen lausuntokierroksen lopputulema.

– Edelleen toivon kuitenkin, että uusi malli saataisiin ratkaistua työmarkkinaosapuolten kesken.

Keskustelut keskeytyivät SAK:n tuotua pöytään maan hallituksen ohjelmassaan kaavailemia muita työelämän heikennyksiä.

Vientivetoinen palkkamalli pahentaa julkisalojen työvoimapulaa

Hallitus on kirjannut ohjelmaansa niin sanotun vientivetoisen palkkamallin. Siinä keskeisten vientialojen palkankorotukset määrittelisivät myös muiden alojen korotukset.

Jos kirjaus toteutuu, se rajoittaisi valtakunnansovittelijan tai sovittelulautakunnan mahdollisuuksia tarjota yleistä linjaa korkeampia palkankorotuksia.

Samalla se vähentäisi julkisen sektorin keinoja kilpailla yksityisen sektorin kanssa osaavasta työvoimasta. Useat julkisalojen työpaikat kärsivät työvoima- ja resurssipulasta, mikä jo nyt vaarantaa kansalaisten lakisääteisen oikeuden yhdenvertaisiin julkisiin palveluihin.

Uuden työmarkkinamallin tiimoilta osapuolet tapasivat ensimmäisen kerran 24. marraskuuta, kun työnantajajärjestöt työministeri Arto Satosen toiveesta kutsuivat palkansaajien keskeiset edustajat keskustelemaan tavasta, jolla Suomessa jatkossa sovittaisiin palkankorotukset.

Työministeri on kertonut kutsuvansa työmarkkinaosapuolet käymään läpi lausuntopalautetta sovittelujärjestelmän ja Suomen työmarkkinamallin kehittämisestä. Lausuntoaika päättyy 8. tammikuuta 2024.