TOImintaterapeutti-lehti | TOIn puheenjohtaja Kirsi Wikman lakko-oikeuden rajoitusaikeista: Työntekijän aseman heikentäminen ei edistä työrauhaa

Julkaistu 11.12.2023

Maan hallitus aikoo uudistaa työrauhalainsäädäntöä, ja tarkoitus on tuoda asiasta esitys eduskunnalle helmikuussa 2024. Hallitus esimerkiksi rajoittaisi poliittisten työnseisausten sekä niin sanottujen tukilakkojen kestoa. Toimintaterapeuttiliitto toimii yhdessä keskusjärjestö Akavan kanssa aktiivisesti sen hyväksi, että ehdotukset eivät mene läpi.

Miksi Toimintaterapeuttiliitto vastustaa työrauhalainsäädännön muutoksia, puheenjohtaja Kirsi Wikman?

Työrauhan parantamista tavoitellaan nyt keinoilla, jotka ajavat työntekijät ja ammattiliitot entistä ahtaammalle. Muutosesitykset rajoittaisivat olennaisesti työntekijöiden mielipiteenvapautta niissä poliittisissa päätöksissä, jotka vaikuttavat heidän taloudelliseen tai sosiaaliseen asemaansa. Esitykset rikkovat perustuslakia ja kansainvälisiä sopimuksia, kuten Kansainvälisen työjärjestö ILOn sopimusten sitovuutta.

Tavoitteena pitäisi olla työrauhan edistäminen, mutta lain vaikutukset voivat olla jopa päinvastaisia. Työntekijöillä on oltava jatkossakin oikeus mielipiteenvapauteen.

Millä tavoin esitys heikentää työntekijän asemaa?

Työtaisteluoikeus on yksi perusoikeus. Nyt hallitus kuitenkin esittää, että työnantaja voisi pidättää työntekijän palkasta 200 euron hyvityssakon, jos tämä jatkaa työtaistelua, joka on todettu lainvastaiseksi. On selvää, että kun ammattiliitto päättää työtaistelun aloittamisesta, lakkoon osallistumisesta ei saa koitua sakkoja työntekijälle.

Lisäksi korotettaisiin merkittävästi työntekijäjärjestöille langetettavia hyvityssakkoja työehtosopimuslaissa olevasta työrauhavelvollisuuden rikkomisesta eli laittomasta lakosta. Hyvityssakko ei saa olla niin suuri, että se heikentää ammattiliittojen toimintamahdollisuuksia. On myös epäoikeudenmukaista, että työnantajan hyvityssakkoja virka- tai työehtosopimuksen rikkomisesta ei korotettaisi vastaavasti.

Yksi keskeinen hallituksen tavoite on rajoittaa poliittisia työtaisteluita, jotka kohdistuvat päättäjien toimintaan. Mitä tämä käytännössä tarkoittaisi?

Hallitus rajaisi työnseisauksina toteutettavat poliittiset työtaistelut 24 tunnin mittaisiksi, ja muut kuin työnseisaukset saisivat kestää korkeintaan kaksi viikkoa. Näin halutaan ehkäistä lakkojen vaikutukset yksittäisten yritysten toimintaan. Muutosesitys veisi lakoilta vaikuttavuutta ja on selkeästi kansainvälisten säädösten vastainen. Oikeus poliittiseen työtaisteluun on kansalaisten perusoikeus.

Hallitus ehdottaa myös myötätuntotyötaistelujen eli niin sanottujen tukilakkojen rajoittamista. Mitä tästä rajoituksesta seuraisi?

Hallituksen esityksessä asiaa on tarkasteltu hyvin monimutkaisesti. Siinä jää tulkinnanvaraiseksi se, milloin tukilakko olisi oikeasuhtainen pääriitaan nähden. Käytännössä esitys voisi tarkoittaa, että esimerkiksi matalapalkkaiset sote-alan työntekijät eivät tiukassa neuvottelutilanteessa voisi saada tukilakon avulla tukea sote-alan ulkopuolisilta ammattiryhmiltä, mikäli muilla aloilla ei ole kytköstä kyseiseen pääriitaan.

Miten on mahdollista, että maan hallitus tekee esityksiä, jotka työmarkkinajärjestöt ovat todenneet perustuslain ja kansainvälisten oikeuksien vastaisiksi?

Lakipaketti on valmisteltu kiireessä ja on osin siksi monin paikoin puutteellinen. Työntekijäjärjestöjen kantoja ei kuunneltu aidosti valmisteluvaiheessa, joten aito kolmikantainen vaikutusmahdollisuus ei toteutunut. Työnantajien ääni sen sijaan kuuluu esityksissä vahvasti, ja ehdotusten perustelut ovat lähes yksinomaan taloudellisia. Perusteluissa viitataan esimerkiksi yritysten tuottavuuteen, kilpailukykyyn ja investointiympäristöön. Myöskään ehdotusten yhteisvaikutuksia ei ole arvioitu riittävästi. Niitä pitäisi tarkastella sekä työntekijöiden perusoikeuksien että työntekijäjärjestöjen oikeusturvan näkökulmasta.

Työmarkkinajärjestöt ovat kuitenkin todenneet, että esityksen taloudelliset vaikutukset ovat yllättävän pieniä. Näyttää siltä, että hallitus yrittää nyt rajoittaa yksilöiden oikeutta mielenilmauksiin ennakoivasti. Se on hyvin erikoinen toimintatapa.

Kuinka työrauhapaketin toteutuminen heijastuisi Toimintaterapeuttiliiton toimintaan?

Lakko-oikeuden rajaaminen vähentäisi olennaisesti kaikkien ammattiliittojen painostus- ja neuvotteluvoimaa. Esitetyt muutokset heikentäisivät neuvotteluasemaamme ja sitä kautta mahdollisuuttamme vaikuttaa työntekijöiden työehtoihin ja palkkoihin. Pitkällä aikavälillä tämä heikentäisi yleistä talouskasvua.

Hallitus ja työmarkkinajärjestöt vääntävät tällä hetkellä kättä myös vientivetoisesta palkkamallista ja tulevasta työmarkkinamallista. Kuinka näin monet suuret kysymykset saadaan sovitetuksi yhteen?

Tämä on kaikkineen todella merkittävä paketti! Toimintaterapeuttien palkkakehityksen kannalta vientivetoinen palkkamalli olisi kohtalokas muutos. Käytännössä se estäisi kuntoutusalan ammattilaisten oikeudenmukaisen palkkakehityksen. Jos palkkamalli kirjataan lakiin, neuvottelujärjestöt eivät voisi aidosti neuvotella palkoista ja toimiva kolmikantainen työmarkkinamalli murenisi. Senkin puolustaminen on nyt siis ratkaisevan tärkeää. Vaikutamme aktiivisesti kaikkiin vireillä oleviin työelämäheikennyksiin osana Akavaa ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOa.

Mikä on seuraava askel työrauhalainsäädännön uudistamisen tiellä?

Esitysluonnoksen lausuntokierros päättyi 5.12., ja seuraavaksi työ- ja elinkeinoministeriö analysoi saamansa lausunnot. Työllisyyden ja yrittäjyyden ministerityöryhmä käsittelee uudistusta vielä joulukuun 2023 aikana. Lakiehdotukset menevät myös lainsäädännön arviointineuvostoon arvioitaviksi. Tarkoitus on, että hallitus antaa työrauhaa koskevan lakiesityksen eduskunnalle 1.2.2024.

Teksti: Marja Puustinen

Lue lisää työmarkkinakeskusjärjestöjen Akavan, STTK:n ja SAK:n yhteisestä tiedotteesta.
Akavan ja JUKOn lausunnot lakiluonnokseen työrauhalainsäädännön kehittämiseksi löydät lausuntopalvelusta.