Toimintaterapian tutkimukseen panostaminen edistää hyvinvointiyhteiskunnan kehitystä

Julkaistu 5.5.2020

Teksti on julkaistu Mediuutisissa 5.5.2020

Hiljattain julkaistu raportti osoittaa, että toimintaterapian terveystaloustieteellisistä hyödyistä on saatavilla tutkimustuloksia. Terveystaloustiede arvioi terveydenhuollon toimintaa ja palveluita taloustieteen näkökannasta.

Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on suurten haasteiden edessä. Väestörakenteen muutosten myötä terveydenhuollon palveluita on tuotettava aiempaa pienemmillä talous- ja henkilöstöresursseilla. Covid-19 kaikkine vaikutuksineen tulee lisäämään kuntoutuspalveluiden tarvetta. Yhteiskunnan voimavaroja on keskitettävä siten, että oikeanlaisia toimenpiteitä kohdistetaan oikeille henkilöille oikeaan aikaan, oikealla tavalla ja oikeassa paikassa. Tiedontarve erilaisten terveydenhuollon palveluiden vaikutuksista ja kustannuksista kasvaa. Taloudellisten arviointien tekeminen on välttämätöntä, jotta palveluiden hyötyjä ja kustannuksia voidaan vertailla järjestelmällisesti. Kustannusvaikuttavat kuntoutuspalvelut ovat myös edellytys kestävälle yhteiskuntakehitykselle koronapandemian pahimman vaiheen ollessa ohitse.

Pohjoismaissa on tällä hetkellä noin 30 000 toimintaterapeuttia, jotka työssään edistävät väestön hyvinvointia ja toimintakykyä. Pohjoismaisina terveydenhuoltoalan toimijoina haluamme nostaa esiin terveystaloustieteen merkitystä erityisesti niiden palveluiden alueella, joilla toimintaterapeutit toimivat. Vastuullamme on tehdä näkyväksi toimintaterapian terveystaloustieteellistä arvoa saatavilla olevan tutkimustiedon valossa.

Osana terveystaloustieteellisen ymmärryksen edistämistä sekä toimintaterapian taloudellisiin vaikutuksiin liittyvän tiedon lisäämistä, me Pohjoismaiden toimintaterapeuttiliitot olemme toteuttaneet projektin yhdessä alan tutkijoiden kanssa. Hiljattain julkaistun raportin tarkoituksena on lisätä yleistä tietoa terveystaloustieteestä sekä tuoda terveystaloustieteellisiä näkökulmia yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Raportissa nostetaan esille erityisesti mielenterveyskuntoutujien työhön paluu sekä ikääntyneiden toimintakyvyn edistäminen. Raportti sisältää kaksi kirjallisuuskatsausta, jotka osoittavat, että toimintaterapiainterventioilla voidaan saavuttaa terveystaloudellisia hyötyjä näillä molemmilla osa-alueilla. Toimintarajoitteiden väheneminen, lisääntynyt itsenäisyys ja nopeampi työhön paluu ovat esimerkkejä tutkimuksissa saavutetuista tuloksista, joilla on myönteisiä vaikutuksia esimerkiksi terveydenhuollon kustannuksiin.

Toimintaterapiaan panostaminen edistää kestävää yhteiskuntakehitystä. Terveystaloustieteellistä tutkimusnäyttöä tarvitaan kuitenkin lisää kaikilta niiltä aloilta, joilla toimintaterapeutit toimivat. Toimintaterapia-alan tieteellistä tutkimusta tehdään kaikissa Pohjoismaissa Suomea lukuun ottamatta.

Päätöksenteon tueksi tarvitaan terveystaloustieteellistä tutkimusta kaikilla hyvinvointiyhteiskunnan osa-alueilla. Tarve korostuu koronapandemian jälkeisenä aikana, kun suunnitellaan terveydenhuollon toimintoja ja priorisoidaan erilaisia tarpeita.

Suomen tulisikin toimia osana pohjoismaista toimintaterapia-alan tieteellistä tutkimusyhteisöä. Tutkimuksen kautta saatu tieto on hyvinvointiyhteiskunnan kehittämisen peruspilari ja toimintaterapia-alan tutkimukseen panostaminen edistää hyvinvointiyhteiskunnan kehitystä.

Pohjoismaisten toimintaterapeuttiliittojen puheenjohtajat

Kristina Holmberg, Suomi
Ida Kåhlin, Ruotsi
Þóra Leósdóttir, Islanti
Nils-Erik Ness, Norja
Tina Nør Langager, Tanska