Toimintaterapeuttiliitto: Ikääntyneiden toimintakyvyn tukeminen oikea-aikaisesti lisää elämän mielekkyyttä ja tuo säästöjä

Julkaistu 20.5.2024

– Hyvä ennakoiminen on avain: meidän pitää pystyä yhteiskuntana tukemaan aktiivisia ikäihmisiä pysymään aktiivisina ja toimintakykyisinä, ettei ikääntyneestä tule palvelun kohde. Myös ikääntyneillä on oikeus laadukkaaseen elämään, Suomen Toimintaterapeuttiliiton (TOI) puheenjohtaja Kirsi Wikman painottaa.

Varhainen tuki on taloudellista ja ylläpitää toimintakykyä tehokkaasti

Sekä taloudelliset että inhimilliset vaikutukset puoltavat toimintaterapian roolin kasvattamista ikääntyneiden palveluissa.

Toimintaterapeutin työ ikääntyneiden toimintakykyä tukevissa palveluissa luo säästöjä. Ruotsalaisessa tutkimuksessa on todettu, että toimintaterapeuttien ohjaamat ryhmätapaamiset, joissa tuetaan ikääntyneitä aktiiviseen toimintaan ja osallistumiseen, ovat kustannusvaikuttavia ja ennaltaehkäisevät hoidon tarvetta.

– Toimintaterapeutin interventio on muuhun hoitoon verrattuna kustannusvaikuttavaa. Ja tietenkin arki, joka on ihmiselle itselleen merkityksellistä, tukee myös toimintakykyä, Wikman sanoo.

Toimintaterapialla rakennetaan aktiivisen ikääntymisen perustaa

Muutoksia kannattaa tehdä elämään jo silloin, kun haasteita toiminnassa ei vielä ole. Toimintakykyä voidaan ylläpitää esimerkiksi arvioimalla ja suunnittelemalla yksilöllisiä interventioita, joissa tuetaan ikääntyvän merkityksellisiä toimintoja, arjen taitoja, ympäristön sovittamista sekä sosiaalista osallistumista. Varhaisella tuella voidaan vaikuttaa ikääntyneen itsenäisyyteen.

Yksi erinomainen paikka varhaisen tuen tarjoamiseen on joillain hyvinvointialueilla käytössä oleva ikäneuvola, jossa toimintaterapeuttien ammattitaitoa kannattaisi hyödyntää nykyistä laajemmin. Hyvinvointialueilla toimintaterapeutin palveluiden pariin voidaan opastaa myös muissa palvelunohjaustilanteissa. Ikääntyneiden kanssa työskentelevät toimintaterapeutit ovat ikäihmisten arjen toimintakyvyn parhaita asiantuntijoita. Toimintakyvyn tukeminen voi olla esimerkiksi uusien rutiinien ja ajatusmallien rakentamista muuttuneessa arjessa toimintaterapian avulla.

– Esimerkiksi eläkkeelle jääminen on suuri muutos, jonka vaikutuksia ei aina osata ennalta pohtia. Arjen rutiinit muuttuvat nopeasti, kun työ jää pois päiväjärjestyksestä. Toinen esimerkki suuresta arjen muutoksesta on leskeytyminen. Toimintaterapeutin kanssa voidaan rakentaa uutta arkea ja rutiineja, joka kannattelee toimintakykyä muuttuneessa elämäntilanteessa, Wikman kertoo.

Väestön vanhetessa ikääntyneiden suhteellinen määrä kasvaa. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että heidät nähdään aktiivisina toimijoina eikä palveluiden menoeränä tai palvelujen kohteena. Toimijuuden tukeminen oikeaan aikaan parantaa elämänlaatua, rakentaa arvokasta vanhuutta ja vähentää palveluiden tarvetta.

Lisätiedot:
Kirsi Wikman, TOIn puheenjohtaja
kirsi.wikman@toimintaterapeuttiliitto.fi, p. 040 825 3107