TOImintaterapeutti-lehti | Vuoden toimintaterapeutti 2023: ”Minussa asuu kehittäjä”

Julkaistu 24.11.2023

”Kun näen Terhin, tulee sellainen olo, että kyllä kaikki järjestyy.” Tämäntyyppinen palaute oman toimintaterapeuttitiimin jäseniltä kannattelee palveluvastaava Terhi Åkerlundia arjessa. Åkerlund pyörittää Keski-Suomen hyvinvointialueen lasten kuntoutuksen tiimiä, jossa työskentelee 18 toimintaterapeuttia ja 3 fysioterapeuttia 22 kunnan alueella 14 toimipisteessä.

Työssään hän puolustaa toimintaterapian asemaa ja kuntoutusta laajemminkin. Hän itse on työskennellyt niin keskussairaalan eri osastoilla kuin terveyskeskussairaalassa ja aikuisten avopalveluissa kotikäyntityössä. Aina julkisella sektorilla, ja vuodesta 2011 lähtien esihenkilönä – alkuun asiakastyön ohessa, viisi viime vuotta esihenkilötyöhön keskittyen.

Hyvinvointialueelle Åkerlund siirtyi Jyväskylän kaupungin terveyspalveluista kuntoutuksen esihenkilön tehtävästä.

– Minussa asuu kehittäjä. Olen nauttinut siitä, että tehtäväni ovat muuttuneet säännöllisesti ja olen päässyt vaikuttamaan toimintaterapeuttien työhön, kuntoutuksen asemaan ja asiakkaiden peruspalveluihin. Se tuo työhöni merkityksellisyyttä. Työntekijöiden palaute auttaa jaksamaan esihenkilötyössä isojenkin muutosten ja kiireiden keskellä, Åkerlund sanoo.

”Toimintaterapeuteilla on oltava työrauha”

Sinnikkyyttä vaativia hetkiä Åkerlundin työssä on riittänyt etenkin siitä lähtien, kun hän edellisessä tehtävässään osallistui Keski-Suomen vuonna 2021 valmistuneen Sairaala Novan valmisteluun ja puolusti lasten toimintaterapeutteja ja -terapiaa eri työryhmissä.

– Toimintaterapeuttien tila- ja välinetarpeet poikkesivat selvästi muiden sairaalan ammattiryhmien tarpeista. Niiden esillä pitäminen ja perusteleminen suunnittelijoille ja arkkitehdeille uudestaan ja uudestaan oli kivinen tie – mutta se palkitsi. Meillä on nyt Sairaala Novassa toimivat tilat erityistason työntekijöiden rinnalla, Åkerlund sanoo.

Kuntoutuksen aseman varmistaminen hyvinvointialueella on ollut hänen missionsa. Käytännössä hänen työpöydällään on ollut jatkuvasti linjaamattomia ja selvitettäviä asioita.

– Milloin tukipalvelujen toimivuudessa on ollut haasteita, milloin lähete- ja etätyökäytännöt on pitänyt yhtenäistää ja moni muu toiminto saada kuntoon. Askel askeleelta asiat ovat edistyneet.

Oma tiimi kiittää nyt palveluvastaavaansa lasten toimintaterapeuttien aseman vahvistamisesta Keski-Suomen hyvinvointialueella sekä hyvän hengen luomisesta.

– Olen halunnut taata toimintaterapeuteille rauhan tehdä perustyötään silloinkin, kun hyvinvointialueen käytännöt ovat olleet keskeneräisiä. Myös muutosähkyn ehkäiseminen on tärkeää. Kun monia asioita kehitetään samaan aikaan, esihenkilön on poimittava olennainen ja suodatettava se, mihin kulloinkin keskitytään.

"Mahdollistan toimintaterapeuttien työtä"

Lasten kuntoutuksen palveluvastaavana Åkerlund vahvistaa yhteistyökumppaneiden ja hyvinvointialueen päättäjien tietoisuutta lasten toimintaterapeuttien osaamisesta ja mahdollisuuksista lasten, nuorten ja heidän perheidensä arjen tukemisessa.

– Palvelujen saatavuudessa on Keski-Suomessakin alueellisia eroja, ja toimintamalleja kehittämällä pyrimme vastaamaan tarpeisiin myös niillä alueilla, jonne rekrytointi ei ole onnistunut.

Tiimin toimintaterapeutit tekevät arviointeja sekä ohjaavat perheitä ja lapsen lähiaikuisia arjen tilanteissa sekä toteuttavat pääasiassa lyhyitä terapiajaksoja.

– Suurimman osan lasten pitkistä terapiajaksoista ostamme ulkoa. Suunnitelmissa on lisätä ensi vuoden aikana omaa terapiatoimintaamme lisäämällä omien toimintaterapeuttien määrää. Se palvelisi etenkin perheitä, jotka hyötyvät monialaisesta yhteistyöstä.

Tiiminsä toimintaterapeuttien arjessa Åkerlund ei pysty olemaan jatkuvasti läsnä, mutta hän on päivittäin tavoitettavissa. Hän kuvailee rooliaan mahdollistajaksi: palveluvastaava varmistaa, että tiimin ammattilaiset pystyvät hoitamaan työnsä hyvin.

Åkerlund on edistänyt myös uusien työmuotojen kehittämistä, kokeilemista ja käyttöönottoa. Käyttöön on otettu esimerkiksi työntekijöiden idea lasten toimintaterapian matalan kynnyksen Toimiva-ohjausajoista, ja lähetteiden käsittelyprosessia on kehitetty. Korona-aikana Åkerlund mahdollisti toimintaterapeuttien työskentelyä etätyösopimuksin sekä etäryhmien käyttöönottoa. Nyt ne ovat luonteva ja pysyvä osa jokaisen arkea – ja niistä on otettu mallia myös muualle Suomeen.

”Saimme leveät hartiat asioiden edistämiseen”

Keski-Suomen hyvinvointialueella toimii nyt maakunnan historian ensimmäinen perusterveydenhuollon kuntoutusyksikkö, ja kuntoutuksen muut palveluvastaavat yhdessä kuntoutuksen palvelupäällikön kanssa ovat Åkerlundin tärkeitä yhteistyökumppaneita.

– Kuntoutusyksikköömme kuuluu noin kaksisataa työntekijää ja kymmenen tiimiä, joista noin puolessa on toimintaterapeutteja. Oman tiimini jäsenistä osa työskentelee pienen kunnan ainoana toimintaterapeuttina, joten oli tärkeää saada leveämmät hartiat edistämään yhteisiä asioita. Yksikössä ja lasten kuntoutuksen tiimissämme kollegojen tukea on saatavilla paljon aiempaa paremmin.

Åkerlund itse toimi uransa alussa vuosia työyhteisönsä ainoana toimintaterapeuttina ja tietää, kuinka kipeää kollegan kaipuu voi arjessa olla. Yksi hänen työnsä viime aikojen tähtihetki olikin marraskuun puolivälissä, kun yli puolet hyvinvointialueen eri sektoreilla työskentelevistä toimintaterapeuteista kokoontui ensimmäistä kertaa yhteen. Kaikkiaan Keski-Suomen hyvinvointialueella työskentelee noin 80 toimintaterapeuttia, joista noin 40 oli mukana.

– Yhteistyötapaamisessamme oli upeaa nähdä, kuinka valtavasti meillä on osaamista ja ammattitaitoa. Yksi hieno edistysaskel oli, kun saimme tänä syksynä hyvinvointialueen nepsy-tiimiin ensimmäisen toimintaterapeutin. Olin mukana suunnittelemassa viime vuonna aloittaneen tiimin toimintaa, ja tämä askel oli hyvin palkitseva.

”Toimintaterapia valtaa jatkossa uusia areenoja”

Hyvinvointialueiden tiukka talous on ollut jo kuukausia uutisotsikoissa. Åkerlund näkee kuitenkin uudistuksessa enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia ja haluaa levittää myönteisyyttä ympärilleen. Kehitettävää on silti jatkuvasti.

Hän toivoo, että toimintaterapeuttien ammattitaitoa käytettäisiin entistä enemmän ennaltaehkäisevästi.

– Ajoittain asiakkaat ohjautuvat meille, kun kaikki muu on jo kokeiltu. Olisi tärkeää päästä nykyistä varhaisemmassa vaiheessa mukaan hoitoprosessiin, onpa kyse vauvoista tai työikäisistä. Yhä useammat ammattikunnat ovat alkaneet puhua toimintaterapian merkityksestä, ja uskon, että tulevaisuudessa toimintaterapeuteille on kysyntää esimerkiksi työterveyshuollossa ja muilla uusilla areenoilla.

Omalle hyvinvointialueelleen Åkerlund toivoo lisää toimintaterapeutteja myös perustason aikuisten avopalveluihin ja erityisesti mielenterveystyöhön sekä työkyvyn tuen tiimeihin, joissa heitä ei tällä hetkellä ole.

– Toimintaterapeuttien vahvuus on toiminnan, toimintakyvyn ja ympäristön yhteensovittamisessa. Meillä on taito tukea asiakkaidemme mahdollisuutta osallistua itselleen merkityksellisiin arjen tilanteisiin ja toimintaan joko terapeuttisen harjoittelun tai toimintatapojen ja ympäristön muokkaamisen kautta.

”Huolet jäävät poluille ja laduille”

Työ ei lopu tekemällä, ja kysymyksiä on usein paljon enemmän kuin vastauksia. Kun kuormitus on kovaa, sille tarvitaan hyvää vastapainoa. Jyväskyläläinen Åkerlund nimeää jaksamisensa avaimiksi perheen ja luonnossa liikkumisen. Puoliso, kolme aikuista lasta ja kaksi lastenlasta siirtävät ajatukset kaikkein tärkeimpiin asioihin tehokkaasti. Kesällä huolet jäävät metsäpoluille ja pururadalle, talvella hiihtoladuille.

– Onneksi minulla on myös aivan ihana tiimi ja upeita kollegoja, joiden kanssa voin purkaa asioita ja miettiä tulevaa!

Suurien muutosten aikana hän on joutunut priorisoimaan tehtäviä rankastikin. Siksi hän iloitsee erityisen paljon siitä, että juuri oman tiimin toimintaterapeutit ehdottivat hänelle Vuoden toimintaterapeutti -tunnustusta kiitoksena heidän työnsä ja toimialansa kehittämisestä.

Toimintaterapeuttiliitto valitsi Vuoden toimintaterapeutin nyt 30:nnen kerran. Ensimmäinen Vuoden toimintaterapeutti vuodelta 1993, Riitta Konkola, toimii nykyisin Metropolia-ammattikorkeakoulun rehtorina.

Kirjoittaja: Marja Puustinen