Toimintaterapeutti-lehti | Palkkakysely vahvistaa: Työehtosopimukset määrittävät palkkatason

Julkaistu 4.4.2025

Juttu on julkaistun alun perin Toimintaterapeutti-lehdessä 2/2024. Juuri nyt jutun aihe on erityisen ajankohtainen meneillään olevien työehtosopimusneuvottelujen myötä, minkä vuoksi julkaisemme artikkelin takautuvasti myös verkossa.

Toimintaterapeutit tekevät työtään itsenäisesti ja työ on haasteellista. Työssä saa kehittyä ammatillisesti ja omasta työstään voi olla ylpeä. Nämä tulokset selviävät IRO Researchin Toimintaterapeuttiliiton jäsenille joulukuussa 2023 tekemästä palkkakyselystä.

– Tuloksissa on ilahduttavaa, että jäsenemme selvästi kokevat työn imua, tykkäävät työstään ja voivat kehittyä työssään ammatillisesti. Liittona meidän on tehtävä töitä sen eteen, että kehittyminen, työn itsenäisyys ja haasteellisuus tunnistetaan myös palkkauksessa, Toimintaterapeuttiliiton puheenjohtaja Kirsi Wikman sanoo.

Wikman mukaan palkkaan ja työehtoihin vaikuttaminen ovat tutkimuksen perusteella edunvalvonnan tärkeimpiä tehtäviä. Vastaajista 63 prosentilla palkka on työehtosopimuksen mukainen ja 20 prosentilla palkka on sovittu erikseen. Erikseen sovitut palkat ovat yleisimpiä yksityisellä sektorilla.

Tästä seuraava keskeinen havainto on se, että alan palkkakehitys syntyy yleiskorotusten ja työehtosopimusten kautta. Se on tärkeä havainto tilanteessa, jossa hallitusohjelmaan sisältyy keskeisesti työmarkkinoita muuttavia kirjauksia.

Wikmanin mukaan palkkaan pitää voida vaikuttaa jatkossakin aidosti neuvottelemalla eikä palkankorotuksia tule sitoa vientialojen korotuksiin. Keskeistä on se, että palkka vastaa tehtävän vaativuutta.

– Julkisuudessa puhutaan paljon paikallisen sopimisen tuomista mahdollisuuksista. Toimintaterapeuttien palkkauksessa työehtosopimukset määrittävät alan palkkatason. Paikallisen sopimisen merkitys on meidän palkkakehityksemme näkökulmasta tällä hetkellä pieni.

Uuden sopimuksen neuvottelut alkamassa

Yksityisen terveyspalvelualan työehtosopimus umpeutui huhtikuun lopussa. Parhaillaan käydään neuvotteluja uudesta sopimuksesta. Julkisen sektorin työehtosopimus puolestaan umpeutuu ensi vuonna.

Wikman pitää julkisuudessa esillä ollutta vientivetoista palkkamallia hankalana liiton jäsenistön kannalta.

– Malli sitoisi valtakunnansovittelijan kädet ja vientialat määrittäisivät palkankorotusten katon.

Jos ehdotettu vientivetoinen malli toteutuisi, se muuttaisi Wikmanin mukaan sopimusyhteiskunnan perusperiaatteita.

Juuri nyt onkin todella tärkeää, että toimintaterapeutit ovat järjestäytyneitä. TOI on juuri niin vahva kuin sen jäsenistö.

Vain puolet tietää, kuka on luottamusmies tai -valtuutettu

Wikman kannustaa jäseniä selvittämään, kuka on heidän luottamusmiehensä tai luottamusvaltuutettunsa. Kyselyn mukaan vain vähän yli puolet vastaajista tietää luottamusmiehensä tai -valtuutettunsa. Luottamusmiesten ja -valtuutettujen merkitys neuvotteluissa on iso muun muassa silloin, kun esimerkiksi paikallisia tai järjestelyeriä jaetaan.

– Luottamusmiehille ja -valtuutetuille pitää kertoa toimintaterapeuttien työstä, työn sisällöstä ja sen vaativuudesta. Jos luottamusmiehen tai -valtuutetun oma tausta on toisesta ammatista, ei tämä voi tuntea toimintaterapeuttien työtä.

Luottamusmies toimii liittoon kuuluvien jäsenten edustajana työpaikalla. Tämä ajaa koko edustettavan jäsenistön asioita työsuhteisiin ja palkkaukseen liittyen. Luottamusvaltuutettu puolestaan toimii niillä työpaikoilla, joissa ei ole käytössä työehtosopimusta.

– Ellet tiedä, kuka on luottamusmiehesi tai -valtuutettusi, selvitä se intrasta tai ota yhteyttä liittoon. Liitto kyllä kertoo, Wikman lupaa.

Työn vaativuuden arviointi sakkaa

Palkkatutkimuksen tulosten mukaan työn vaativuuden arviointia ei ole tehty lainkaan 42 prosentilla vastaajista ja 27 prosenttia ei osaa sanoa, onko sitä tehty.

– Minussa herättää huolta se, että niin moni vastaa, ettei työn vaativuuden arviointia ole tehty tai ei osaa sanoa, onko sitä tehty. Työn vaativuuden arviointi pitäisi tehdä aina yhdessä työntekijöiden kanssa. Tähän tulokseen ei voi olla hirveän tyytyväinen, Wikman toteaa.

Jos työn vaativuuden arviointia ei ole tehty, tulee työntekijän ottaa asia aktiivisesti puheeksi. Wikman kehottaa kysymään esihenkilöltä, missä työn vaativuuden arviointi on. Ellei sitä löydy, tulee ottaa yhteyttä luottamusmieheen tai -valtuutettuun.

Työn vaativuuden arviointi on tärkeää toimintaterapeuteille, koska sen avulla palkkauksessa voidaan ottaa huomioon työn erityispiirteet.

– Työntekijän tulee olla hereillä, aktiivinen ja vahva toimija. On tärkeä ajaa omaa etuaan työntekijänä yhtä hyvin kuin asiakkaan etua toimintaterapeuttina. Toimintaterapeutin pitää osata sanoittaa johdolle, mitä työssään tekee ja mikä tekee siitä vaativaa asiantuntijatyötä. Tarvittaessa liiton jäsenpalvelu auttaa sanoittamisessa.

Moni painaa pitkää päivää

Haastavimpia asioita kyselyn mukaan ovat matalan palkkatason lisäksi jatkuvasti kasvavat tavoitteet ja vaatimukset sekä organisaatiomuutokset. Wikman kertoo kiinnittäneensä huomiota siihen, että kyselyn vastaajissa on paljon pitkää päivää tekeviä. Jopa 44 prosenttia vastaajista työskentelee viikossa 39 tuntia tai enemmän.

– Työtä tehdään asiakkaan hyväksi paljon. Olemme ammattiryhmä, joka miettii asiakasta ja joustaa hyvin pitkään. Olisi tärkeä kiinnittää huomiota myös siihen, kuinka työpaikkaa johdetaan tai kuinka jokainen johtaa itseään. Onko oma työmäärä sopiva ja kuinka työstä palautuu?

Toimintaterapeutin työ eroaa olennaisesti esimerkiksi hoitohenkilöstön työstä siinä, ettei omalle työlle ole useinkaan korvaajaa. Jos terapeutti on pois töistä, työt kasautuvat.

Tätä ei aina tunnisteta organisaatiossa eikä ymmärretä, kuinka suuri autonomia toimintaterapeutin työssä on. Siksi oma työ on tehtävä näkyväksi.

Wikman suositteleekin oman työn näkyväksi tekemisessä esimerkiksi kellottamaan tietyn jakson aikana omaa työpäivää ja kertomaan työnantajalle, mihin työpäivät kuluvat.

– Pitää pystyä osoittamaan, mitä missäkin ajassa on realistista tehdä. Niissä tilanteissa, joissa tulee kysymyksiä esimerkiksi toimintaterapeutin kotikäynnin pituudesta, on tärkeä pystyä perustelemaan mihin aikaa käynnillä kuluu ja muun muassa millaista valmistelutyötä kotikäynti vaatii. Konkretisointi ajankäytön kautta tuo näkyväksi sen, miksi asiakasmäärä on tietynlainen, jos on painetta vaikkapa asiakasmäärien nostamiselle.

Toimintaterapeuttiliiton palkkakysely

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Toimintaterapeuttiliiton jäsenten palkkausta ja työehtoja sekä näissä viimeisten kahden vuoden aikana tapahtuneita muutoksia. Vastauksia yhteensä 420 jäseneltä. Tutkimuksen toteutti Iro Research Oy. Tiedot kerättiin joulukuussa 2023.

Teksti: Anna Niemelä / Wise Words