TOI: Nykyinen lainsäädäntö riittää turvaamaan suojelutyön

Julkaistu 16.4.2025

Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä lakiesitys, joka koskee työriitojen sovittelua sekä työaikalakiin ehdotettuja muutoksia. Kyseessä ovat suojelutyötä sekä hätätyötä koskevat lakimuutokset. Toimintaterapeuttiliiton (TOI) tämänhetkinen arvio on, että jos lakimuutos toteutuu, se siirtäisi toimintaterapeuttien työtehtäviä ainakin osittain suojelutyön piiriin mahdollisessa työtaistelutilanteessa. Toimintaterapeuttiliiton puheenjohtaja Kirsi Wikman kertoo, että TOI vastustaa esitystä yhdessä Akavan kanssa.

Miten suojelutyö määritellään nyt?

Tällä hetkellä voimassa oleva lainsäädäntö tarkoittaa suojelutyöllä:

1. Työtä, joka on välttämätöntä, jotta kansalaisten henki ja terveys ei vaarannu.
2. Työtä sellaisen omaisuuden suojelemiseksi, joka on vaarassa työtaistelun takia.

Suojelutyöhön voidaan määrätä vain virkasuhteisia, ja siitä pitää erikseen sopia työnantajan ja liittojen kesken. Työsuhteisia ei voi määrätä suojelutyöhön. Suojelutyöksi katsottavia tehtäviä voidaan rajata lakon ulkopuolelle myös ennalta päätettäessä lakkorajoista.

Ovatko toimintaterapeutin työtehtävät lakiehdotuksessa suojelutyöksi katsottavaa työtä?

Liiton arvion mukaan on mahdollista, että tulevaisuudessa myös osa toimintaterapeuttien työtehtävistä olisi lain piirissä. Lain tausta-aineistossa todetaan, että työntekijöiden yhdistyksellä olisi velvollisuus huolehtia työtaistelun rajauksella tai suojelutyöllä siitä, ettei työtaistelu välittömästi, konkreettisesti ja vakavasti vaaranna ihmisten henkeä ja terveyttä. Lakiesityksen tausta-aineiston perusteella näyttää kuitenkin siltä, että tulevaisuudessa suojelutyön piirissä olisivat laajasti eri sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät.

Se, miten välittömyyttä, konkreettisuutta ja vakavuutta tulkitaan, on tässä kohtaa epäselvää toimintaterapeuttien näkökulmasta. Nykyisen lain mukaan toimintaterapeuttien työtehtävät eivät pääsääntöisesti ole suojelutyön piirissä, eikä suojelutyövelvoite koske tällä hetkellä työsuhteisia työntekijöitä. Työsuhteisten työntekijöiden ulottaminen lain piiriin on merkittävä muutos nykytilaan verrattuna.

Käytännössä ennen työtaistelua työntekijöiden edustajien ja työnantajan pitää neuvotella suojelutyöstä: paljonko vaikkapa toimintaterapeutteja tarvitaan välttämättömien toimien turvaamiseksi. Neuvottelut ovat aina työnantajan ja työntekijöiden edustuksen välisiä, eli yksittäinen toimintaterapeutti ei joudu neuvottelupöytään.

Miksi Toimintaterapeuttiliitto vastustaa suojelutyölainsäädännön muutosta?

TOI katsoo, että nykyinen lainsäädäntö on aivan riittävä turvaamaan suojelutyön. Keskusjärjestö Akava ja neuvottelujärjestö Juko ovat nostaneet lausunnoissaan esiin merkittäviä epäkohtia esityksen mukaiseen työtaisteluiden rajaamiseen liittyen. Työtaistelu on kuitenkin aina viimesijainen keino, ja sen rajoittaminen on siksi ongelmallista. Työtaisteluoikeus on perusoikeus, jota ei tule kevyin perustein rajoittaa. Lakko ei ole koskaan yllätys. Lain mukaan lakkovaroitus on annettava 14 vuorokautta etukäteen, ja työnantajalla on aina aikaa varautua mahdolliseen lakkoon. Työtaistelu ei saa nykyiselläänkään vaarantaa kenenkään henkeä, terveyttä tai omaisuutta, ja tämä kirjaus on jo nykyisellään selkeä.

Lakiesitys on nykyisessä muodossaan erittäin monitulkintainen. Sen kirjauksissa on lueteltu tehtäviä, joita se sote-alalla koskisi, mutta listaus ei ole tyhjentävä eikä siksi yksiselitteinen.

Merkittävää on myös se, että sääntelyä koskevat muutoksen kohdistuvat vain työntekijäpuoleen. Työnantajille tai heidän järjestöilleen ei ole laissa vastaavia muutosesityksiä. Laki vahvistaisi työnantajan mahdollisuuksia estää työtaistelutoimia.

Onko esitystä valmisteltu riittävällä tarkkuudella?

Keskusjärjestö Akavan lausunnon mukaan kyse on perus- ja ihmisoikeutena suojatun työtaistelun rajaamisesta ilman painavaa yhteiskunnallista tarvetta. Suojelutyön järjestämisen käytännöt ovat vakiintuneet, eikä siinä ole pääsääntöisesti ollut ongelmia.

Akava nostaa lausunnossaan esiin myös esimerkiksi sen, että suojelutyötä koskeva lakiesitys on osin päällekkäinen ja ristiriitainen jo voimassa olevan sääntelyn kanssa. Akava kritisoi myös esityksen epätarkkuutta ja tulkinnanvaraisuutta.

Lue lisää: SAK, Akava ja STTK: Uusi suojelutyön lainsäädäntö luo ongelmia, ei ratkaise niitä

Hätätyötä koskevat lainmuutokset eivät ole olleet alun perin valmistelussa mukana lainkaan. Akava vastustavaa hätätyötä koskevia muutoksia sekä valmistelun muuttamista myös hätätyötä koskevaksi lausuntokierroksen jälkeen. Lue lisää täältä.

Miten asia etenee seuraavaksi?

Tällä hetkellä lakialoite on valiokuntakäsittelyssä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa sekä perustuslakivaliokunnassa.

Hallitus on kertonut yrittävänsä viedä lain voimaan mahdollisimman pian. TOI kyseenalaistaa vahvasti sen, että lainsäädäntöä yritetään ajaa voimaan kesken julkisen sektorin neuvottelukierroksen. Lakimuutoksen etenemistä voi seurata eduskunnan sivuilta.

Lisätiedot:
Kirsi Wikman, puheenjohtaja
Suomen Toimintaterapeuttiliitto
p. 040 825 3107