TOI laati määritelmän toimintaterapeutin suoravastaanotolle

Julkaistu 25.4.2024

– Toimintaterapeutin suoravastaanoton määrittely on tullut erityisen ajankohtaiseksi, koska suoravastaanotto terminä esiintyy esimerkiksi STM:n sivuilla ja THL:n Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman seurannassa. Toimintaterapeutin suoravastaanotto mainitaan myös uuden hoitotakuulainsäädännön ohjekirjeessä ja uudessa palkkaliiterakenteessa. Termiä käytetään siis jo, mutta sille ei ole tähän mennessä ollut määritelmää, kertoo TOI:n puheenjohtaja Kirsi Wikman.

Toimintaterapeutin suoravastaanotolle tullaan ilman lääkärin lähetettä

Toimintaterapeuttiliiton määritelmän mukaan toimintaterapeutin suoravastaanotto on perusterveydenhuollon toimintaterapeutin vastaanottoa, jonne asiakas pääsee ilman lääkärin lähetettä sote-keskuksessa. Toimintaterapeutin suoravastaanotto perustuu toimintaterapeutin autonomiseen työotteeseen, jonka perusteella toimintaterapeutti hahmottaa oman ammatillisen osaamisensa ja sen rajat.

Toimintaterapeutin suoravastaanotolle on mahdollista hakeutua moniammatillisessa työskentely-ympäristössä muiden sote-ammattilaisten suosituksesta tai asiakkaan yhteydenoton tai tämän läheisen huomioiman muuttuneen toimintakyvyn perusteella. Toimintakyvyn muutos tunnistetaan terveydenhuollossa, esimerkiksi ajanvarauksessa, asiakkaan yhteydenoton perusteella.

– Suoravastaanottotoiminnassa asiakasta voidaan tavata vastaanotolla sote-keskuksessa tai asiakkaan kotona. Suoravastaanotto on selkeästi perusterveydenhuollon palvelua erotuksena muihin mahdollisiin läheteettömiin palveluihin, Wikman muistuttaa.

Suoravastaanotto ei tarkoita tilanteita, joissa asiakas on saanut lähetteen lääkäriltä tai kyseessä on hoito- tai kuntoutussuunnitelman mukainen terapia.

– Esimerkkinä suoravastaanton asiakkaasta voisi olla ikääntynyt henkilö, jolle on tullut toimintakyvyn laskun vuoksi haasteita asioida kodin ulkopuolella tai vaikeuksia vaikkapa laittaa ruokaa kotona. Tällaisessa tilanteessa asiakas itse tai omainen voi ottaa yhteyttä suoraan toimintaterapeuttiin. Suoravastaanotossa, kuten muussakin toimintaterapiassa, keskeistä on toimintakyky-näkökulma, ei diagnoosilähtöinen näkökulma, Wikman kuvailee.

Laatiessaan määritelmää TOI on kartoittanut toimintaterapeuttien suoravastaanoton yleisyyttä muissa Pohjoismaissa ja laajemmin kansainvälisesti sekä kuullut jäsenistön ja sidosryhmien näkemyksiä. Määritelmän taustalla on käytetty myös Toimintaterapeuttien maailmanliiton WFOT:n kannanottoa.

THL valmistelee määritelmäänsä suoravastaanottotyöstä. Määritelmän valmistuttua TOI tarkastelee, miten toimintaterapeuttien suoravastaanoton määritelmä suhteutuu siihen.

Määritelmä tekee näkyväksi jo nyt olemassa olevat käytännöt

Määritelmän mukaista toimintaterapeutin suoravastaanottotyötä on tehty eri puolilla Suomea jo pitkään, vaikka sitä ei ole kutsuttu suoravastaanotoksi. Käytäntö on herättänyt kentällä ristiriitaisia tunteita: jäsenistö tunnistaa toiminnan ja sen hyödyllisyyden, mutta tehtävästä ei ole maksettu työn vaativuuden mukaista palkkaa. Määritelmä tuo selkeyttä tilanteeseen. Myös viime syksynä uudistunut hoitotakuulainsäädäntö on tuonut tarvetta tehdä määritelmä toimintaterapeutin suoravastaanotolle.

– Uudessa sote-sektorin palkkarakenteessakin puhutaan kuntoutuksen suoravastaanotosta. Määritelmä auttaa toimintaterapeutin suoravastaanottotyötä tekevien henkilöiden työn vaativuuden tunnistamisessa ja tehtävien sijoittamisessa rakenteessa oikealle paikalleen, Wikman kertoo.

Seuraavaksi TOI aloittaa konseptointityön suoravastaanotolle. Konseptin myötä on tarkoitus mahdollistaa tulevaisuudessa myös toimintaterapeuttien lisäkoulutusta.

Lisätiedot:
Kirsi Wikman, TOIn puheenjohtaja
p. 040 825 3107