Meistä toimintaterapeuteista on moneksi! Esittelyssä 10 erilaista toimintaterapeutin työpaikkaa

Julkaistu 25.10.2024

Meistä toimintaterapeuteista on todellakin moneksi! Olemme kuntoutusalan, arjen ja toiminnan asiantuntijoita ja toimimme erilaisissa tehtävissä, eri aloilla ja erilaisissa työpaikoissa.

Esittelemme sunnuntaina vietettävän kansainvälisen toimintaterapiapäivän kunniaksi jo tänään perjantaina 25.10. kymmenen erilaista esimerkkiä työpaikoista, joissa toimintaterapeutti työskentelee. Osallistu toimintaterapiatietoisuuden levittämiseen omilla some-kanavillasi kertomalla omasta työpaikastasi tai jakamalla TOIn julkaisuja!

1. Toimintaterapeutti työskentelee kotikuntoutuksessa

Johanna Haanpää, toimintaterapeutti, Tampere

"Toimittaja, kotiarjen hoitaja, asianajaja, välineterapeutti, keittäjä, opettaja - olen saanut matkan varrella asiakkailtani monenlaisia roolinimityksiä, mikä kuvastaa hyvin heidän arkensa moninaisia haasteita.

Asiakkaitani ovat useimmiten ikääntyneet ja muistioireiset, joilla on vaikeuksia kohdata sairastumisen jälkeen uusi elämäntilanne omin avuin. Myös kyky hakeutua vastaanottopalveluihin on heikko. Kun arki ei suju, on tarpeen harjoitella asioita uudelleen tai oppia kokonaan uusia toimintatapoja.

Työni painopiste on toimintakyvyn arvioinnissa ja asiakkaan sekä omaisten ohjauksessa, apuvälineasioita unohtamatta. Arviointi antaa merkittävää lisätietoa myös moniammatilliseen työhön, kuten kotihoidon hoitajille ja lääkäreille.

On hienoa kohdata ihminen omassa, todellisessa toimintaympäristössään - oli se sitten koti, kauppa tai pyykkitupa, kirjasto tai vaikka bussi. Työympäristön päivittäinen vaihtuminen on rikkaus, mikä pitää työssä virkeänä. Toisaalta se vaatii myös jatkuvaa sopeutumista. Työpäiväni ovat ihan hybridiä; aikaa kuluu auton ratissa sekä asiakkaiden kodeissa, mutta päivät sisältävät myös aimoannoksen toimistotyötä sekä etänä että toimistolla."

2. Ergoterapeuter kan jobba inom olika föreningar och förbund

Stina Nygård, synrådgivare, ergoterapeut, Åbo

"Jag heter Stina och arbetar på Förbundet Finlands Svenska Synskadade (FSS) som synrådgivare. FSS tjänster och verksamhet riktar sig till svenskspråkiga personer med synnedsättning. Vi finns även till för bland annat anhöriga och närstående.

Till mina arbetsuppgifter hör bl.a. hembesök till personer som har en synnedsättning, där målsättningen är att dessa människor skall klara sig i sitt hem trots nedsatt syn. Till arbetet hör också att besöka olika föreningar, arbetsplatser, läroanstalter, skolor osv. för att informera om hur en synnedsättning kan påverka ens vardag och vad det finns för lösningar, så att man klarar sig självständigt.

I mitt arbete träffar jag personer i alla åldrar och trots att man har samma ögonsjukdom eller diagnos, är svårigheterna i vardagen ändå inte de samma. I mitt arbete utgår jag ifrån det rehabiliterande arbetssättet: målsättningen är att vardagen skall fungera och rulla på där hemma trots att man har nedsatt syn.

Det bästa i detta arbete är att få träffa nya människor med olika utmaningar, ha ett stort nätverk mellan oss som arbetar med personer med nedsatt syn och där samarbetet är väldigt viktig. Innehållsmässigt är arbetet väldigt varierande och ingen dag är den andra lik."

3. Toimintaterapeutti työskentelee perusterveydenhuollossa

Virpi Saarela, toimintaterapeutti, Suomussalmi

”Työskentelen Kainuun hyvinvointialueella Ylä-Kainuussa perusterveydenhuollossa toimintaterapeuttina. Asiakkaita minulla on lapsista ikääntyneisiin, ja työtehtävät vaihtelevat asiakkaiden tarpeiden mukaisesti arviointikäynneistä terapiaan ja/tai ohjauskäynteihin. Työpäivien aikana voin siis esimerkiksi arvioida asiakkaan leikkiä, leipoa sämpylöitä apuvälineiden käyttöä harjoitellen tai pohtia, miten asiakas voisi asioida vaikkapa kaupassa itsenäisemmin. Joidenkin asiakkaiden kohdalla toimintaterapia voi liittyä vaikkapa yksilöllisen käsiortoosin valmistukseen.

Yksilökäyntien lisäksi lähiympäristöjen ohjaus kuuluu olennaisena osana työhöni, samoin kuin osallistuminen moniammatillisiin verkostoihin, joissa tuon toimintaterapian näkökulmaa asiakkaan tilanteeseen. Työtehtävien kirjo on laaja ja se tekee työpäivistä vaihtelevan. Työskentelen yksin, mutta onneksi saan neuvoja ja vinkkejä kollegoilta soittaen tai viestitellen.

Minusta työssäni on hienointa nähdä, kun asiakas harjoittelun myötä onnistuu omatoimisemmin arkipäivän toimissaan ja saa siitä palautetta läheisiltään. Arki on toimintaterapeutin supervoima!”

4. Toimintaterapeutti työskentelee ammattikorkeakoulussa

Johanna Säteri, suunnittelija, toimintaterapeutti ja terveystieteiden maisteri, Turku

“Työskentelen suunnittelijana sosiaali- ja terveysalan täydennyskoulutuksen parissa. Toimintaterapiaosaamisesta on paljon hyötyä työssäni, ja esimerkiksi asiakaslähtöinen ajattelu ja toiminnan analyysi ovat aktiivisessa käytössä.

Työssäni painottuvat suunnittelu, organisointi ja koordinointi, joissa alan tuntemus, laajan kokonaiskuvan hahmottaminen ja toimivien ratkaisujen löytäminen on tärkeää. Työni sisältää itsenäistä selvitystyötä, päätöksentekoa, ongelmanratkaisua ja porrastamista.

Samalla työni on vuorovaikutteista ja yhteistyöhön perustuvaa. Olen vuorovaikutuksessa suoraan asiakkaiden kanssa ja teen moniammatillista yhteistyötä sisäisten ja ulkoisten asiantuntijoiden kanssa. Koulutusprosesseissa olen tukena niin asiakkaille kuin kouluttajille. Erilaisiin kohtaamisiin sisältyy muun muassa neuvontaa, ohjausta, rohkaisemista ja myötäelämistä.

Uusia tuulia työhöni tuo opettaminen toimintaterapian tutkintokoulutuksessa. Saan siis hyödyntää laaja-alaisesti osaamistani nykyisten ja tulevien ammattilaisten kanssa.”

5. Toimintaterapeutti työskentelee yrittäjänä

Pauliina Päivärinta, toimintaterapeuttiyrittäjä, toimintaterapeutti ja kauppatieteiden maisteri, Oulu

“Työpäiväni näyttää yleensä hyvin tavalliselta toimintaterapeutin työpäivältä: se sisältää yksilökäyntejä asiakkaan arjen toimintaympäristöihin, ohjauksellista yhteistyötä asiakkaan lähiaikuisten kanssa, yhteydenottoihin reagoimista sekä tietysti kirjallista työtä ja suunnittelua usein päivän päätteeksi.

Toimin alueellani yhteistyössä paikallisen toimintaterapiayrityksen kanssa alihankkijana. Asiakasryhmääni ovat lapset ja nuoret, joilla on vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kriteerit täyttäviä haasteita esimerkiksi tunne- ja itsesäätelyssä ja toiminnanohjauksessa.

Ajattelen, että lapsen tai nuoren lisäksi tärkeää on rakentaa terapeuttinen suhde myös perheeseen ja muuhun lähiympäristöön; työni parhaita hetkiä ovat ne, kun terapiasuhteen vahvistumisen myötä muutosta alkaa pienin askelin olla nähtävissä lapsen tai nuoren elämän toimijoissa. Minän tietoinen käyttö on työni tärkein lähtökohta ja myös tärkein menetelmä, sillä koen, että toimintakyvyn muutos tulee mahdolliseksi vain turvallisessa terapiasuhteessa, jonka muodostumisessa terapeutin reflektiivisyys ja sensitiivisyys ovat keskeisimpiä asioita.”

6. Toimintaterapeutti työskentelee sosiaalihuollossa

Tiia Vihavainen, toimintaterapeutti, Jyväskylä

“Työskentelen nuorten aikuisten parissa aikuisten sosiaalipalveluiden moniammatillisessa yksikössä. Tiimiin kuuluu lisäkseni sosiaalityöntekijöitä, sosiaaliohjaaja ja psykiatrinen sairaanhoitaja, joiden kanssa työskentelemme tiiviissä yhteistyössä.

Asiakasryhmällä on monimuotoisia arjen haasteita, jotka liittyvät esimerkiksi päihderiippuvuuteen ja/tai mielenterveyden haasteisiin ja näiden lieveilmiöihin. Työtehtäviini kuuluu paljon asiakastyötä: asiakassuhteen vaiheen mukaan se voi olla esimerkiksi toimintakyvyn tai -ympäristön kartoitusta, tavoitteiden laadintaa, toiminnallisuuden tukemista tai jatkosuunnitelmien tekemistä. Lisäksi työhön kuuluu muun muassa tiimin ja oman työn kehittämistä, ryhmänohjausta sekä viestintää.

Olen tiimin ensimmäinen toimintaterapeutti, joten olen päässyt hyödyntämään toimintaterapiaosaamista hyvin laajasti aina työnkuvan suunnittelusta asiakasprosessin luomiseen ja tiimin moniammatillisiin käytäntöihin. Työn kehittäminen on jatkuva prosessi ja pidämme säännöllisesti kehittämishetkiä, jotka motivoivat itseäni hurjasti!

Asiakaskeissit näen usein vertauskuvallisesti palapelinä; joskus pöydällä ei ole valmiina yhtään palaa, joskus osa jo rakennetusta lennähtää tuulen mukana vähän kauemmas tai kastuu sateessa, osa on väärinpäin, mutta pikkuhiljaa palapelin kuva alkaa hahmottua ja kasvaa eheämmäksi. Sen palapelin rakentumisen näkeminen on tässä työssä parasta!"

7. Toimintaterapeutti työskentelee sairaalassa

Manda Acquah, toimintaterapeutti, Hämeenkoski

"Olen Manda ja työskentelen julkisella puolella Salpausselän kuntoutussairaala Jalmarissa, Lahdessa. Työskentelen ikäihmisten parissa. Asiakkaani tulevat pääasiassa yleisgeriatrian sekä neurologian osa-alueelta. Teen asiakaskäyntejä kuudella eri osastolla. Pyynnöt tulevat yleensä joko fysioterapeutilta, edeltävältä hoitoyksiköltä tai osaston lääkäriltä.

Työni sisältää sekä arviointia että kuntoutusta ja on luonteeltaan hyvin itsenäistä. Työpaikallani on lisäkseni kolme muuta toimintaterapeuttia, mutta he toimivat eri osastolla.

Työni parhaisiin puoliin kuuluu muun muassa se, että työpäivät ovat hyvin vaihtelevia ja meillä on erittäin osaava moniammatillinen tiimi. Asiakkaiden tilanteet ovat välillä hyvin vaativia, mutta onneksi minulle on rinnallani osaavaa porukkaa, jotka auttavat asioiden selvittelyssä ja kuntoutuksen edistämisessä."

8. Toimintaterapeutti työskentelee yrityksessä

Kaisa Honka, palvelujohtaja, toimintaterapeutti ja terveystieteiden maisteri, Vantaa

“Olen Kaisa ja työskentelen Terveystalon Kuntoutuspalveluissa toimintaterapian palvelujohtajana. Tehtävä vaatii sekä syvällistä ymmärrystä kuntoutusprosesseista että johtamisosaamista. Johtamistyö sisältää oman palvelulinjani toiminnan, henkilöstön ja talouden johtamista. Osa työstäni liittyy kuntoutuksen ja toimintaterapian kehittämiseen, laatuun ja vaikuttavuuteen.

Tyypilliseen työviikkooni kuuluu monenlaisia palavereja. Teen paljon yhteistyötä Terveystalon Kuntoutuspalveluiden muun johtoryhmän kanssa. Toimintaterapeutteja meillä on kymmenellä paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Toimin itse lähiesihenkilönä kolmelle vastaavalle toimintaterapeutille, jotka toimivat omien tiimiensä lähiesihenkilöinä. Heidän kanssaan keskustelemme päivittäisjohtamiseen ja henkilöstöhallintoon sekä toimintaterapiapalveluiden järjestämiseen ja kehittämiseen liittyvistä asioista. Työhöni kuuluu myös paljon yhteistyötä erilaisten yhteistyöverkostojen kanssa. On ollut mielenkiintoista tutustua kuntoutustoimintaan eri puolilla Suomea.

Pidän siitä, että työni on monipuolista, haastavaa ja mielenkiintoista. Olen todella tyytyväinen siihen, että olen johtamistyön ohella voinut säilyttää vahvan yhteyden toimintaterapia-alaan, saanut seurata sen kehittymistä ja olla myös itse mukana kehittämistyössä.

Ammatillisia verkostoja pidän todella tärkeinä. Olen itse oppinut paljon ja opin edelleen toimintaterapeuttikollegoiltani. Vain yhdessä voimme viedä alaa eteenpäin ja saada sille sen ansaitsemaa näkyvyyttä!"

9. Toimintaterapeutti työskentelee hankkeessa

Essi Jokinen, hankevastaava, toimintaterapeutti, Sauvo
Sanna Nieminen, hanketyöntekijä, toimintaterapeutti, Turku

"Olemme Essi ja Sanna ja työskentelemme Lapsen arvokas keho -kehittämishanketiimissä. Tarjoamme tukea perheille, jotka miettivät lapsen painonnousuun liittyviä asioita. Toteutamme ryhmätoimintaa ja tapahtumia, ylläpidämme vanhempien vertaisryhmää Facebookissa ja olemme toteuttaneet #kehorauhanturvaajat-viestintäkampanjan. Olemme myös kehittäneet koko perheen metsäpelin, Aikaoravan.

Hankevastaavana Essi huolehtii hankehallinnasta, yhteydenpidosta kumppanien kanssa sekä rahoittajalle raportoinnista. Sannan vastuualueena hankkeessa on ollut luontolähtöisten ja seikkailullisten menetelmien soveltaminen kohderyhmän tarpeisiin. Hanketyössä olemme päässeet oppimaan viestintää, markkinointia ja vaikuttamista.

Keskeisiä asioita työssämme ovat omannäköisen arjen ja onnistumisen kokemusten mahdollistaminen sekä perheenjäsenten välisten suhteiden tukeminen."

10. Toimintaterapeutti työskentelee tutkimusyksikössä

Hennariikka Heinijoki, tutkija, toimintaterapeutti ja terveystieteiden maisteri, Tampere

“Työskentelen kuntoutuksen tutkijana Kelan tutkimusyksikössä. Toimintaterapiaopintojen lisäksi olen tehnyt terveystieteiden maisteriopinnot opettajankoulutusohjelmassa. Teen väitöskirjaa Kelan Oma väylä -kuntoutuksesta, jonka aineistonkeruussa esimerkiksi asiakashaastatteluissa oli hyötyä toimintaterapeuttitaustasta.

Toimintaterapeuttina olen työskennellyt lasten parissa yksityisellä sektorilla, julkisella puolella sekä varhaiskasvatuksessa. Se on auttanut hahmottamaan kuntoutusjärjestelmää ja sen käytäntöjä, josta on paljon hyötyä myös tutkimustyössä. Olen saanut toimintaterapeutin työstä myös hyvät taidot toimia työryhmissä ja verkostoissa.

Tutkijan ja toimintaterapeutin työssä samaa on mielestäni pyrkimys laajaan ymmärrykseen, oli kyseessä sitten asiakkaan tilanne tai tutkittava ilmiö. Parasta työssäni on teorian ja käytännön näkökulmien yhdistäminen sekä sen pohtiminen, miten kuntoutusta ja toimintaterapiaa voidaan viedä eteenpäin. Hyvänä esimerkkinä tästä on Omakuntoutus Kelan kuntoutuksessa -tutkimus, jossa teemme kirjallisuuskatsausta ja kirjoitamme Omakuntoutusopasta kuntoutuksen ammattilaisille yhdessä Maarit Karhulan ja Anna-Marie Paavosen kanssa. Parhaillaan työn alla on joulukuussa järjestettävä kaikille avoin seminaari aiheesta. Toivotan kaikki tervetulleeksi kuulolle seminaariin!”