Kuntoutusalan Asiantuntijat: Työmarkkinamallin uudistaminen ei kuulu maan hallitukselle

Julkaistu 8.1.2024

Maan hallitusohjelmassa esitetään, että palkantarkistukset sidottaisiin jatkossa niin sanottuun yleiseen linjaan, eli vientialojen palkankorotusten tasolle. Tämä olisi lakiin kirjattu katto, jota muut alat tai valtakunnansovittelija eivät voisi ylittää.

Kuntoutusalan Asiantuntijoiden puheenjohtajisto Kirsi Wikman ja Tiina Mäkinen muistuttavat, että työmarkkinamekanismien vieminen osaksi lainsäädäntöä hankaloittaisi merkittävästi työehtojen ja palkkauksen alakohtaista kehitystä Suomessa.

–Vientivetoinen työmarkkinamalli ei korjaa julkisen ja julkisrahoitteisen sektorin laahaavaa ansiokehitystä, he moittivat.

–Mikäli pieni- ja keskituloisten alojen pyrkimykset kiriä kiinni palkkaeroja nyt tukahdutetaan, sillä pahennetaan työvoimapulaa julkisen sektorin lakisääteisten palveluiden tuotannossa ja heikennetään näin palveluiden saatavuutta.

Fysio- ja toimintaterapeuteilla on keskeinen rooli kansalaisten työ- ja toimintakyvyn ylläpitämisessä. Mikäli alan palkkatasoa ei saada sille kuuluvalle tasolle, se asettaa merkittävän uhan osaavan työvoiman saatavuudelle tulevaisuudessa.

Sovittelua ei saa sitoa sellaisiin etukäteen määrättyihin sopimuksen lopputulosta koskeviin tasoihin, joilla tehdään tyhjäksi riidan osapuolten vapaus neuvotella ja määrittää ehtonsa itse.

Työmarkkinamallin uudistaminen ei kuulu hallitukselle

Kuntoutusalan Asiantuntijoiden näkemyksen mukaan neuvottelut uudesta työmarkkinamallista ovat tarpeellisia, mutta ne kuuluvat liitoille ja neuvottelujärjestöille. Maan hallituksen tulee pysytellä niiden ulkopuolella.

Aikomus vahvistaa vientivetoista työmarkkinamallia työriitalakia muutamalla on ristiriidassa myös Suomea velvoittavien kansainvälisten sopimusten kanssa. Työmarkkinaosapuolten sopimusautonomiaan ei tule puuttua.

Mäkinen ja Wikman peräänkuuluttavat avointa ja luottamuksellista keskustelua. Vain sitä kautta voidaan luoda järjestelmä, johon myös sitoudutaan laajasti.

–Neuvotteluihin tulee osallistaa sekä julkista ja julkisrahoitteista että yksityistä sektoria edustavia liittoja, puheenjohtajat sanovat.

–Lisäksi neuvotteluille on annettava riittävästi aikaa, sillä uusi työmarkkinamalli ei synny hetkessä ja se on tarkoituksenmukaista rakentaa vaiheittain.

Talousyksikkö sovittelijatoimiston yhteyteen

Myös sovittelun rooli on merkittävä osa sopimus- ja neuvottelujärjestelmää. Kuntoutusalan Asiantuntijat pitää työmarkkinaosapuolten sovitteluinstituutiota kohtaan osoittamaa arvostusta ja luottamusta ensiarvoisen tärkeänä. Valtakunnansovittelijan tulee kyetä huomioimaan sekä kansantaloudelliset että toimialakohtaiset tilanteet ja tarpeet.

–Esitetty lakisääteinen vientimalli tekisi valtakunnansovittelijan tehtävän käytännössä tarpeettomaksi, puheenjohtajisto kritisoi.

–Neuvotteluprosessit todennäköisesti venyisivät pidemmiksi ja työrauhahäiriöiden määrä kasvaisi.

Jotta kaikilla neuvotteluosapuolilla olisi laaja ja yhteinen tilannekuva eri alojen talous- ja palkkakehityksestä, Kuntoutusalan Asiantuntijat tukee Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO:n ehdotusta siitä, että sovittelijatoimiston yhteyteen perustetaan puolueeton talousyksikkö, jonka tehtävänä on tuottaa talous-, palkka- ja ansiokehityslaskentaa.

Samalla kaikille neuvotteluosapuolille tulisi asettaa velvollisuus toimittaa omaa sopimusalaansa tai toimialaansa koskevia talous- ja palkkakehitystilastoja sovittelijalle. Näin tuotettuja taloustietoja voitaisiin käyttää rakentavasti neuvotteluiden pohjana.