Hoitotakuun vaikutukset toimintaterapiaan epäselviä – uudessa laissa liikaa tulkinnanvaraa

Julkaistu 21.6.2023

Perusterveydenhuollon hoitotakuu-uudistus tulee tällä tietoa voimaan kaksivaiheisesti: 1.9.2023 astuu voimaan 14 vuorokauden hoitotakuu ja 1.11.2024 seitsemän vuorokauden hoitotakuu. Ne korvaavat nyt voimassa olevan käytännön, jonka mukaan hoitoon on päästävä kolmen kuukauden kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista. Erikoissairaanhoidossa muutoksia ei tule kolmen kuukauden määräaikaan. Hoitotakuusta säädetään Terveydenhuoltolain 51§ ja 51a§:ssä.

Uudessa hallitusohjelmassa on kirjaus, jonka mukaan seitsemän vuorokauden hoitotakuusta luovuttaisiin. Toistaiseksi tästä ei ole kuitenkaan saatu lisätietoja.

Kuntoutuksen oikea-aikaisuus on taattava

Toimintaterapeuttiliiton puheenjohtaja Kirsi Wikman korostaa, että toimintaterapiassa, kuten kaikessa kuntoutuksessa, olennaista on oikea-aikaisuus.

– Kun asiakas hakeutuu toimintakyvyn heikentymisen vuoksi palveluihin, hänen tulee päästä nopeasti vastaanotolle. Tämä on hyvin tyypillinen tilanne, ja siksi hoitotakuun on tärkeää kattaa nämä palvelut ja tukea oikea-aikaisuutta yksiselitteisesti. Haluamme luoda tasa-arvoisia kuntoutuspalveluita, ja toimintaterapian pitää kuulua hoitotakuun piiriin.

Wikman kannustaakin nyt jäseniä seuraamaan uudistuksen valmistelua ja aloitusta tarkasti ja viestimään liittoon, millaisia uusia käytäntöjä ja kysymyksiä se tuottaa.

– Meihin kannattaa olla yhteydessä hyvissä ajoin kaikissa tähän liittyvissä asioissa, jotka pohdituttavat, Wikman korostaa.

Liitto kysyi tarkennuksia ministeriöstä

Wikmanin mukaan liittoon on jo tullut jäseniltä tiedusteluja uuden hoitotakuun vaikutuksista toimintaterapeuttien työhön ja toimintaterapiapalveluihin. Koska ne eivät selviä yksiselitteisesti uuden lain pykäliä ja tausta-aineistoa lukemalla, liitto on ollut yhteydessä lain valmistelijoihin sosiaali- ja terveysministeriöön ja kysynyt tarkennuksia. Ministeriö on tuonut esille, että se ei vastaa lain tulkinnasta, vaan viime kädessä tulkinnan tekevät laillisuusvalvojat ja tuomioistuimet.

Ministeriöstä saadun vastauksen perusteella uudistuksen jälkeen hoitotakuun piiriin kuuluvat periaatteessa ne perusterveydenhuollon toimintaterapiapalvelut – kotikuntoutus mukaan lukien – joihin hakeudutaan ilman virallista lähetettä matalalla kynnyksellä, ilman hoitajan tai lääkärin arviota suoralla yhteydenotolla toimintaterapeuttiin.

– Lain tausta-aineistossa todetaan myös, että lakia sovelletaan niihin laillistettuihin terveydenhuollon ammattihenkilöihin, joiden vastaanotolle voi hakeutua ilman hoitajan ja lääkärin arviota. Lisäksi siinä kerrotaan hoitotakuun koskevan ensimmäistä käyntiä, joka koskee hoitoa, jossa on kyse sairastumisesta, vammasta, pitkäaikaissairauden vaikeutumisesta, uusista oireista tai toimintakyvyn alenemasta, joka liittyy yleislääketieteen alaan kuuluvaan vaivaan, Wikman sanoo.

Jatkokäynnit tapahtuvat tehdyn hoito- ja kuntoutussuunnitelman mukaisesti eikä niihin sisälly samanlaista sääntelyä. Määräaika hoitoon pääsemiseksi lasketaan arviointia seuraavasta päivästä, ja siihen lasketaan mukaan viikonloppu sekä arkipyhät.

– Tiedämme kuitenkin vasta syyskuun alun jälkeen, miten lakia käytännössä aletaan soveltaa hyvinvointialueilla. Epäselvät lain kirjaukset voivat tuottaa jopa saman organisaation eri palveluissa erilaisia tulkintoja. Pahimmillaan tilanne johtaa asiakkaiden eriarvoisuuteen, Wikman sanoo.

Hoito- ja kuntoutussuunnitelman mukaiset käynnit

Hoitotakuu koskee kuntoutusuunnitelman laatimista varten olevaa käyntiä, mutta ei kuntoutussuunnitelman mukaisia terapiajaksokäyntejä. Suuri osa toimintaterapiakäynneistä on hoito- ja kuntoutussuunnitelman mukaisia käyntejä. Kun kyse on hoito- tai kuntoutussuunnitelman mukaisista käynneistä, ensimmäinen käynti on järjestettävä kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kolmen kuukauden kuluessa 51 §:n mukaisesta arviosta taikka asiakkaalle tehdyn hoito- tai kuntoutussuunnitelman mukaisesti. Tätä suunniteltaessa on otettava mm. asiakkaan terveydentila ja toimintakyky huomioon.

Se on toistaiseksi epäselvää, mitkä käynnit tulkitaan jatkossa suunnitelman mukaisiksi, kun kyse on ensimmäisestä käynnistä toimintaterapeutin luona. Ministeriön mukaan hoito- ja kuntoutussuunnitelman kirjaukseksi voidaan tulkita muukin kuin virallisen kuntoutussuunnitelman mukainen kirjaus.

Huomioitavaa on Wikmanin mukaan sekin, että ammattilaisten kesken järjestetty ja aloitettu hoitoprosessi asiakkaan asioissa ei täytä hoitotakuun ensimmäisen hoitotapahtuman toteutumisen velvoitetta. Hoitotapahtuman toteutuminen koskee vastaanotto- ja kotikäyntejä sekä etähoitoa.

– Liiton arvion mukaan hoitotakuu ei kata lähetteen pohjalta annettavaa palvelua. Se katsotaan hoito- ja kuntoutussuunnitelman mukaiseksi käynniksi, koska lähetekäytäntö edellyttää hoitajan tai lääkärin arviota.

Fakta: Hoitotakuu-uudistus

• Tiukentaa perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsyn enimmäisaikoja.

• Tarkoitus vahvistaa terveydenhuollon peruspalveluja ja parantaa palvelujen saatavuutta.

• Tulee voimaan 14 vuorokauden pituisena 1.9.2023 lähtien.

• Tiukentuu 1.11.2024, josta lähtien kiireettömään hoitoon tulee päästä seitsemässä vuorokaudessa. Uudessa hallitusohjelmassa on kirjaus, että tästä tiukennuksesta luovuttaisiin, joten nähtäväksi jää, toteutuuko tämä.

• Koskee hoitoa, jossa on kyse sairastumisesta, vammasta, pitkäaikaissairauden vaikeutumisesta, uusista oireista tai toimintakyvyn alenemasta.

• Jos laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön vastaanotolla, jonne on voinut hakeutua suoraan, havaitaan tarve lääkärin tutkimukselle tai hoidolle, lääkärin vastaanoton tulee tapahtua 7 vuorokauden sisällä.

Lue lisää hoitotakuu-uudistuksesta täältä.

Lisätiedot:
Kirsi Wikman, TOIn puheenjohtaja
p. 040 825 3107