Toimintaterapeutti-lehti | Ensikertalaisena Puolustusvoimissa

Julkaistu 31.1.2025

Santahaminassa Kaartin jääkärirykmentin varuskunta-alueella on joulukuun alussa hiljaista. Varusmiehet ovat parhaillaan osallistumassa Karjalan prikaatin järjestämään Karelian Spear 24 -harjoitukseen Etelä-Karjalassa.

Koulutusosastolla arki jatkuu harjoituksesta huolimatta lähes ennallaan. Toimintaterapeuttiopiskelija Enna Heinonen juttelee päivän kulusta ohjaajansa, fysioterapeutti Johanna Raukolan kanssa. Ihan tavallista harjoittelun meininkiä siis. Mutta ei kuitenkaan täysin. Puolustusvoimissa ei nimittäin ole aiemmin ollut harjoittelussa tai töissä toimintaterapeuttia. Näin siitä huolimatta, että monissa maissa toimintaterapeutit kuuluvat kantahenkilökuntaan ja esimerkiksi Yhdysvaltain armeija on hyödyntänyt toimintaterapiaa ensimmäisestä maailmansodasta alkaen.

Heinonen opiskelee toimintaterapeutiksi Metropolia ammattikorkeakoulussa kolmatta vuotta. Puolustusvoimissa hän tekee kolmatta harjoitteluaan. Sen voi toteuttaa myös paikassa, jossa toimintaterapeutteja ei ole aiemmin työskennellyt. Tavoitteena on laajentaa omaa ja organisaation ymmärrystä toimintaterapian hyödyntämisestä sekä löytää uusia paikkoja, joissa opiskelijat voivat toteuttaa harjoitteluita.

Puolustusvoimat kiinnosti Heinosta, vaikka organisaatio ei kovin tuttu entuudestaan ollutkaan.

”Tiesin armeijasta jonkin verran kavereideni kokemusten kautta, mutta en muuten”, Heinonen sanoo.

Kuuden viikon harjoittelun jälkeen hän jatkaa edelleen aiheen parissa. Heinonen kokoaa parinsa kanssa opinnäytetyöhön tietoa siitä, miten toimintaterapiaa voisi käyttää Puolustusvoimissa. Opinnäytetyön hän tekee yhteistyössä Toimintaterapeuttiliiton kanssa.

Oppia eri ammattilaisten työstä

Harjoittelujaksolla Kaartin jääkärirykmentissä Heinonen on päässyt tutustumaan monien eri ammattilaisten työhön: fysioterapeutin työn lisäksi hän on seurannut sosiaalikuraattorin työpäivää sekä varusmiesten kouluttamista.

Heinonen myös piti varusmiehille luennon, jossa hän esitteli toimintaterapiaa ja sen soveltamista Puolustusvoimissa. Luennon yhteydessä varusmiehet saivat miettiä, missä asioissa toimintaterapiasta voisi heidän mielestään olla hyötyä.

”Aika moni mielsi toimintaterapian mielen hyvinvoinnin vahvistamiseksi. He pohtivat myös, että varusmiesaikaan liittyy monenlaisia psyykkisen hyvinvoinnin ja stressinsäätelyn asioita, joita voisi työstää yhdessä toimintaterapeutin kanssa”, Heinonen kertoo.

Enna Heinosen ohjaaja Johanna Raukola on koulutukseltaan fysioterapeutti ja on työskennellyt Santahaminassa liikunnanohjaajan nimikkeellä 14 vuoden ajan. Raukola kertoo, että toimintaterapia oli hänelle jo entuudestaan melko tuttua. Heinosen harjoittelun myötä hän on kuitenkin alkanut pohtia enemmän sitä, millainen toimintaterapian rooli voisi olla Puolustusvoimissa.

”Oma työni keskittyy taistelijan kehon huoltamiseen. Minun vastaanotolleni tullaan, jos varusmiehellä on fyysinen rajoite tai vaiva, johon tämä kaipaa apua. Toimintaterapia taas voisi Puolustusvoimissa keskittyä mahdollisesti enemmän taistelijan mieleen”, Raukola sanoo.

Heinonen on Raukolan kanssa tutustunut muun muassa kuntoutukseen.

”Olemme pohtineet asiakkaan tilannetta ja erilaisia hoitovaihtoehtoja yhdessä. Enna on myös osallistunut asiakkaan tilanteen kartoittamiseen”.

Fysioterapeutin ja kuraattorin välimaastossa

Raukola ajattelee, että toimintaterapeutin työ sijoittuu fysioterapeutin ja sosiaalikuraattorin työn välimaastoon ja katsoo varusmiehen tilannetta kokonaisvaltaisesti.

”Kuraattorien työkenttä on todella laaja. Mielen hyvinvoinnin lisäksi he pohtivat esimerkiksi varusmiesten toimeentuloon ja asumiseen liittyviä asioita ja pyrkivät varmistamaan, ettei kukaan jäisi armeijan jälkeen ilman työ- tai opiskelupaikkaa”.

Tuen tarvetta tulee esiin etenkin nivelvaiheissa, varusmiespalveluksen alussa tai lopussa. Toimintaterapeutti voisi auttaa varautumaan kuormittaviin tilanteisiin tai etsiä keinoja, joiden avulla kuormitusta voi purkaa.

Raukolan mukaan koulumaailmasta tutut ilmiöt näkyvät myös Puolustusvoimissa. Varusmiehet ovat nuoria ja osalle sopeutuminen isoon porukkaan ja tiukkoihin aikatauluihin voi olla vaikeaa.

”Etenkin ensimmäiset viikot alokkaana ovat vaativia. Tulee paljon uutta asiaa, pitää toimia sotilaskurin mukaisesti, sotilastermistö on vierasta, nukutaan isossa porukassa ja herätään aikaisin. Toimintaterapeutti voisi auttaa selviämään stressin kanssa”.

Maastoharjoitukset varusmiespalveluksen aikana ovat oma lukunsa stressin suhteen. Niiden aikana ollaan maastossa kelissä kuin kelissä ja psyyke voi kuormittua äärirajoille.

Yhdysvaltain armeija hyödyntää toimintaterapiaa laajasti

Palkka-armeijoissa, kuten Yhdysvalloissa, toimintaterapian osaamista käytetään apuna myös erittäin vaativista tilanteista selviämiseen. Irakin ja Afganistanin sodissa toimintaterapeutit ovat tehneet eläinavusteista työtä koirien avulla. Tavoitteena on tuoda konfliktialueelle asioita, jotka muistuttavat kodista ja joiden avulla voi hallita stressiä.

Yhdysvalloissa toimintaterapeutteja työskentelee taistelukentillä erilaisissa tehtävissä, kuten stressinhallintaryhmissä (Combat Operational Stress Control, COSC) ja kenttäsairaaloissa (Combat Support Hospitals, CSH).

Näissä yksiköissä toimintaterapeutit tukevat toimintakykyä esimerkiksi tilanteissa, joissa sotilailla on fyysisiä tai psyykkisiä vammoja. Heillä voi olla vaikkapa taisteluiden, yläraajavammojen, uupumuksen tai henkilökohtaisten syiden takia stressiä, joka estää tehtävien suorittamista. Toimintaterapeutit ovat yksiköissä mukana ennen sotilaiden lähettämistä tehtävään, se aikana ja sen jälkeen. He kouluttavat, arvioivat ja hoitavat niin koko yksiköitä, niiden johtajia kuin yksittäisiä sotilaita. Työn tavoitteena on optimoida sotilaiden kokonaissuorituskykyä.

Toimintaterapeuteilla on Yhdysvalloissa oma roolinsa sotilaiden elämässä myös rintamalta paluun jälkeen. Komennuksen aikainen stressi voi näkyä kotiin palattua monin tavoin. Yksi hyvin konkreettinen asia, jossa toimintaterapiaa on hyödynnetty, on turvallisen ajotavan opettelu. Komennukselta palanneilla sotilailla voi olla riskikäytöstä liikenteessä. Se voi johtua esimerkiksi totuttujen taisteluajotapojen säilymisestä. Käyttäytymismallit ovat voineet olla tarkoituksenmukaisia komennuksella, mutta siviilissä ne ovat vaarallisia itselle ja muille. Toimintaterapeutit arvioivatkin ajamisen fyysisiä, kognitiivisia ja käyttäytymiseen liittyviä osa-alueita ja auttavat eri keinoin sotilaita ajamaan turvallisesti.

Rohkeasti ovia auki uusiin paikkoihin

Enna Heinonen kertoo yllättyneensä oman harjoittelunsa aikana siitä, miten laajasti toimintaterapiaa voisi hyödyntää Puolustusvoimissa eri tilanteissa.

Heinosen harjoittelua Metropoliassa ohjaava lehtori, toimintaterapeutti, Mira Lönnqvist kertoo, että oppilaitos kannustaa opiskelijoita kolmannessa ja neljännessä harjoittelussa etsimään harjoittelupaikkoja myös kohteista, joissa toimintaterapeutteja ei perinteisesti ole ollut.

”Toimintaterapiassa on paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia. On hyvä tunnistaa, minne voisimme jalkautua sekä näyttää ja perustella, millaista hyötyä toimintaterapeuttien osaaminen tuo. Omaa ammattitaitoa pitää arvostaa ja rohkeasti perustella, miksi kannattaisi ottaa toimintaterapeutti töihin”.

Lönnqvist haluaisi vahvistaa toimintaterapeuttien uskallusta avata ovia uusiin paikkoihin.

”Aina yritykset eivät onnistu, mutta rohkeus yrittää voi tuottaa hienoja tuloksia. Harjoitteluiden kautta olemme saaneet paljon hyviä kokemuksia, uutta tietoa ammattimme mahdollisuuksista ja toimintaterapeuttien toimia on myös avattu aivan uusiin paikkoihin”, Lönnqvist iloitsee.

Teksti: Anna Niemelä / Wise Words
Kuvat: Jussi Helttunen