Ensikatsaus hallitusohjelmaan: kuntoutus tunnistetaan, työntekijöiden asema heikentymässä

Julkaistu 21.6.2023

TOI on alustavasti analysoinut uutta hallitusohjelmaa kuntoutuksen ja toimintaterapian sekä alan ammattilaisten näkökulmasta.

TOI pitää positiivisena, että kuntoutus nostetaan hallitusohjelmassa erikseen esille. Hallitusohjelman mukaan kuntoutuksen uudistaminen jatkuu edelleen vuosina 2023–2027. Myös sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuus nostetaan ohjelmassa esille, ja kuntoutuksen vaikuttavuuden mittareita aiotaan kehittää.

Hallitusohjelman työllisyystoimissa mainitaan IPS-hankkeen laajentaminen.

– Tämä on toimintaterapeuteille mahdollisuus, sillä kansainvälisten tutkimusten mukaan toimintaterapeuteilla on keskeinen rooli IPS-toimintamallin toteuttamisessa, TOIn puheenjohtaja Kirsi Wikman toteaa.

Ohjelmassa mainitaan myös neuropsykiatristen lasten ja nuorten kuntoutuksen jatkuminen. Hallitusohjelman mukaan varhaisen vaiheen palveluita painotetaan ja peruspalveluita sekä ennaltaehkäisyä vahvistetaan.

Ikäihmisten palveluohjauksessa halutaan kohdentaa erityisesti huomiota paljon palveluja tarvitseviin ikäihmisiin.

– Tämä on toimintaterapian näkökulmasta epätarkoituksenmukaista, mikäli se toteutuessaan siirtäisi myös kuntoutustarpeen tunnistamista ja kuntoutukseen ohjautumista vasta siihen kohtaan, kun toimintakyky on merkittävästi heikentynyt. Jotta kuntoutus olisi oikea-aikaista, tulisi ohjauksessa panostaa siihen, että jo vähäisiin toimintakyvyn heikentymistä ennakoiviin merkkeihin reagoitaisiin, Wikman painottaa.

Samanaikaisesti hallitusohjelmassa on kirjaus, jonka mukaan kuntien terveyttä edistävää määrärahaa halutaan lisätä ja vaikuttaa siihen, että se kohdentuisi ikäihmisten toimintakyvyn, kotona pärjäämisen ja omaishoitajien tukemiseen. Wikmanin mukaan tämän tavoitteen toteuttamisessa toimintaterapeuteilla arjen toiminnan, arkiympäristön ja toimintakyvyn asiantuntijoina on paljon annettavaa.

Kotitalousvähennystä halutaan laajentaa kotikuntoutusta tarjoaviin toimintaterapiayrityksiin

Kotitalousvähennys halutaan laajentaa koskemaan kotikuntoutusta tarjoavia toimintaterapiayrityksiä. Lisäksi palvelusetelin käyttö halutaan ulottaa kotikuntoutukseen ja yksityishenkilöiden kotitalousvähennyksen käyttöä kuntoutuksessa muutoinkin laajentaa.

– Mikäli nämä muutokset toteutuvat, ne voivat tuoda toimintaterapiayrittäjille uusia mahdollisuuksia laajentaa palveluitaan, Wikman toteaa.

Hallitusohjelmassa nostetaan esille sote-palveluiden tuottamisen monituottajamalli. Monituottajamallin lainsäädännöllisiä esteitä halutaan purkaa. Markkinavuoropuhelu halutaan tehdä lähtökohtaiseksi osaksi palvelujen hankintaa. Pienten ja keskisuurten yritysten osallistuminen tarjouskilpailuihin halutaan mahdollistaa siten, että tarjouskilpailut jaettaisiin tarvittaessa pienempiin eriin.

Rahoitusta kiristetään, hoitotakuuta tarkoitus löyhentää

Samalla, kun ohjelmassa painotetaan varhaisen vaiheen palveluita ja peruspalveluita sekä ennaltaehkäisyn vahvistamista, linjataan siinä myös hyvinvointialueiden rahoituksen tiukentumisesta entisestään.

– Kyseiset tavoitteet ja säästötoimet ovat keskenään ristiriidassa. Rahoituksen leikkaaminen luo myös yleisesti haasteita palveluiden kehittämiselle, Wikman huomauttaa.

Hoitotakuu toteutuisi hallitusohjelman mukaan aiemmin suunniteltua väljempänä: Uudessa hallitusohjelmassa on kirjaus, jonka mukaan seitsemän vuorokauden hoitotakuusta luovuttaisiin. Perusterveydenhuollon hoitotakuu-uudistuksen on ollut tarkoitus tulla voimaan kaksivaiheisesti: 1.9.2023 astuu voimaan 14 vuorokauden hoitotakuu, ja seitsemän vuorokauden hoitotakuun on ollut tarkoitus astua voimaan 1.11.2024.

Hallitusohjelman mukaan uudella hallituskaudella uudistetaan muun muassa terveydenhuoltolaki, sosiaalihuoltolaki sekä lastensuojelulaki. Lääkinnällisen kuntoutuksen päällekkäistä sääntelyä aiotaan purkaa.

Hallitusohjelmaan sisältyy myös kirjaus, jonka mukaan ammattihenkilölain kokonaisuudistus toteutetaan siten, että siihen kytketään asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta “välttämättömät ja oikeasuhtaiset edellytykset”.

– Tämä herättää toimintaterapeuttien edunvalvonnan näkökulmasta huolta. TOI tulee tekemään vaikuttamistyötä siinä, että toimintaterapeutin työ tunnistetaan tulevaisuudessakin asiakas- ja potilasturvallisuuden näkökulmasta keskeiseksi ammattiryhmäksi.

Hallitusohjelman mukaan ammattilaisten välistä työnjakoa halutaan edelleen kehittää.

Työntekijöiden asema heikentymässä – järjestäytyminen entistä tärkeämpää

Hallitusohjelman työmarkkinoita koskevissa asioissa TOI on samoilla linjoilla Akavan kanssa. Kuten Akavan viime viikon perjantaina julkaisemassa kannanotossa todetaan, monet hallitusohjelman mukaiset lainsäädäntömuutokset heikentävät merkittävästi työntekijöiden työehtoja ja turvaa. Hallitusohjelman mukaan esimerkiksi ensimmäinen sairauspäivä olisi työntekijälle jatkossa palkaton alle viiden päivän sairauslomissa, ellei työehtosopimuksessa tai työsopimuksessa toisin sovita.

Myös julkisten alojen neuvottelujärjestö JUKO julkaisi tiistaina yhdessä muiden toimijoiden kanssa kannanoton, jonka mukaan hallituksen ei tule sekaantua työmarkkinamalliin.

Jotta ammattiliitoilla on mahdollisimman vahva asema työehtosopimusneuvotteluissa myös tulevaisuudessa, on työntekijöiden järjestäytyminen ja siten yhteisen edunvalvonnan vahvistaminen nyt entistäkin tärkeämpää.

On hyvä muistaa, että toistaiseksi ei ole varmaa, mitkä osat hallitusohjelmasta lopulta toteutuvat. TOI seuraa sen jäsenistöä koskevien suunnitelmien toimeenpanoa tarkasti ja vaikuttaa niihin aktiivisesti yhdessä sidosryhmiensä kanssa.

Lisätiedot:
Kirsi Wikman, TOIn puheenjohtaja
p. 040 825 3107