Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren: Ehdotamme hallitukselle sopimisen tietä

Julkaistu 14.9.2023

Haastattelu on julkaistu alun perin Akavan nettisivuilla 13.9.2023.

– Hallitusohjelman työelämäkirjaukset yllättivät ja järkyttivät, sillä nehän toteuttaisivat Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n ja Suomen Yrittäjien toiveet kertaheitolla, Löfgren heittää.

Uudistusten perusteluja hän moittii populistisiksi. Esimerkiksi irtisanomissuojan heikennyksiä on perusteltu väitteillä, että työpaikalla alkoholia käyttävistä tai väkivaltaisista työntekijöistä olisi vaikea päästä eroon.

– Kyllähän nuo ovat ihan työsuhteen purkuperusteita nytkin. Esitysten taustalla on selvästi vahva ideologisuus, Löfgren sanoo.

Ohjelman mukaan henkilökohtaisen irtisanomisen perusteeksi riittäisi vastaedes asiallinen peruste, kun nyt vaaditaan lisäksi painava syy.

Osaa työelämämuutoksista käsitellään kolmikantatyöryhmissä, osasta on jo tehty lainmuutosehdotuksia, joita on määrä edistää pikavauhtia.

Työryhmissä pohditaan työrauhaa ja paikallista sopimista, mutta Löfgrenin mukaan työryhmätyö on pitkälti silmänlumetta.

– Eihän työnantajilla ole mitään kannusteita tulla vastaan, ja myös kiristystoimien yhteisvaikutus julkiseen talouteen ja työllisyyteen on unohtunut.

Löfgren viittaa heikentyviin talousnäkymiin, kun inflaatio yhä laukkaa ja kansainvälinen tilanne on epävakaa.

Lisää epävarmuutta vai tulevaisuudenuskoa?

– Esimerkiksi määräaikaisten työsuhteiden helpottaminen heikentää nuorten uskoa tulevaisuuteen, kun etuuksia muutenkin huononnetaan ja työelämän suhteen on monella nuorella huolia ja pelkoakin.

Löfgren veikkaa yhteisvaikutusten heijastuvan jopa syntyvyyteen.

Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren korostaa, että hallitusohjelmassa suunniteltuihin työelämäuudistuksiin tarvitaan tasapainoa.

Erityinen huolenaihe monille akavalaisille naisvaltaisille liitoille on hallituksen ehdottama uusi palkkamalli, joka lailla säätäisi, ettei valtakunnansovittelija voisi ylittää vientiliittojen sopimaa palkkalinjaa.

– On mahdoton ajatus, jos ensin tiukennetaan työrauhaa hirveällä kiireellä ja sitten säädetään vientivetoinen palkkamalli.

Löfgren muistuttaa, että vuoden 2024 lopulla työ- ja virkaehtosopimuksia on tulossa katkolle.

– Voi povata, että kyseessä on ennennäkemättömän tiukka kierros, sillä hallitushan on luvannut tuovansa lakisesitykset eduskunnalle kevääseen 2025 mennessä.Löfgren arvostelee oikeistolaista hallitusta jopa sosialisointiaikeista. Hän viittaa sillä työeläkejärjestelmään, ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan ja vaikka aikuiskoulutustukeen, joita rahoitetaan korvamerkityin maksuin ja tiettyihin käyttötarkoituksiin.

– Onko nyt tarkoitus imaista julkiseen talouteen työttömyysvakuutusmaksujen alenemisesta seuraava ostovoiman paraneminen ja työllistämiskynnyksen madaltuminen? Hallituksen omia tavoitteita vasten tämä olisi perin outoa politiikkaa, Löfgren hämmästelee.

Työelämäasioissa ollaan menossa taaksepäin

Orpon hallituksen ohjelmassa myös työelämän laatu on jäänyt vähälle huomiolle.

– Palkansaajat ovat nykyään koulutettuja ja osaavia. He kaipaavat vuoropuhelua kyräilyn ja pelolla johtamisen sijaan. Oppia voitaisiin ottaa Ruotsista, jossa työn psykososiaalinen kuormitus on otettu aidosti huomioon, kun taas Suomessa ollaan menossa neljä–viisikymmentä vuotta taaksepäin.

Löfgren toivoo ja perää hallitukselta asenteen muutosta ja laajaa kolmikantaista valmistelua.

– Kolmikantaisissa työryhmissä tulee käsitellä riittävän laajoja kokonaisuuksia, ei mitään pieniä piperryksiä, jolloin osapuolilla on reilusti pelivaraa.

Löfgren painottaa neuvottelun ja sopimisen tietä – myös työelämämuutoksissa, mutta tarvittaessa taistellaankin.

– Jos hallituksen asenne ja sävy ei ala muuttua, pohdimme Akavassakin tosissaan, millaisiin toimiin ryhdymme. En ole ikinä ennen Akavan hallituksessa kuullut yhtä vakavaa keskustelua. Sähköpostiinkin tulee myös tohtoritasoisilta jäseniltä viestiä, että edessä on maan vaihto, jos suomalainen työelämä muuttuu kaavailtuun suuntaan, Löfgren sanoo.

Teksti: Marjukka Liiten
Kuva: Liisa Takala