Työelämä

Akava: Työrauhalainsäädännön muutoksiin ei saatu tasapainoa

Akava ei kannata työrauhalainsäädäntöön esitettyjä muutoksia, joista hallitus antoi eduskunnalle esityksen tänään 29. helmikuuta 2024. Akava korostaa, että vaihtoehtoja työrauhan parantamiseksi olisi pitänyt käsitellä laajemmin kolmikantaisessa työryhmässä. Seuraamusjärjestelmää tasapainottavat ja työntekijän oikeusturvaa parantavat muutokset jäivät tekemättä.

Julkaistu 1.3.2024

Tiedote on julkaistu alun perin Akavan sivuilla 29.2.2024.

Työntekijälle ei pidä asettaa hyvitysseuraamusta, vaan vastuun mahdollisista työrauhavelvollisuuden vastaisista toimista pitää jatkossakin olla järjestöillä, Akava painottaa.

Työrauhalainsäädännön muutoksilla rajoitetaan myötätuntotaisteluja ja poliittisten lakkojen kestoa sekä tiukennetaan lainvastaisia työtaisteluita koskevaa seuraamusjärjestelmää. Lisäksi esityksessä ehdotetaan uutta 200 euron hyvitysseuraamusta työntekijälle, jos hän jatkaa sellaista työtaistelua, jonka tuomioistuin on katsonut lainvastaiseksi.

– Vaihtoehtoja työrauhan parantamiseksi käsiteltiin mielestämme liian suppeasti kolmikantaisessa työryhmässä. Lainvalmistelussa olisi pitänyt huomioida kansainvälisissä sopimuksissa asetetut reunaehdot. Ehdotettu sääntely rajoittaa työtaisteluoikeuden käyttöä tavalla, jota ei voida perusoikeuksien näkökulmasta pitää oikeasuhtaisena, sanoo johtava asiantuntija Hannele Fremer.

Hallituksen esitykseen on tehty lukuisia muutoksia lausuntokierroksen jälkeen muun muassa myötätuntotyötaisteluiden ja poliittisten työtaisteluiden osalta. Poliittisia työtaisteluita on lausuntokierroksen jälkeen rajoitettu vielä niin, että tuotantotoiminnalle ennen työnseisausta ja sen päättymisen jälkeen aiheutuvan häiriön on jäätävä mahdollisimman vähäiseksi ja lyhytkestoiseksi.

Akava on erittäin pettynyt, että seuraamuksia koskeviin lakimuutoksiin ei ole tehty seuraamusjärjestelmää tasapainottavia ja työntekijöiden oikeusturvaa parantavia muutoksia.

– Lakimuutokset rikkovat nykyisen työehtosopimuslaissa säädetyn seuraamusjärjestelmän kokonaisuuden ja lisäävät epätasapainoa työmarkkinaosapuolten välillä. Samalla kun hyvityssakkoja työrauhavelvollisuuden rikkomisesta korotetaan, vastaavasti olisi tullut korottaa myös työnantajan työehtosopimusrikkomuksesta tuomittavia hyvityssakkoja. Työehtosopimusten noudattamista olisi tullut edistää tehostamalla työnantajaliiton valvontavelvollisuutta, Fremer jatkaa.

– Vastuun mahdollisista työrauhavelvollisuuden vastaisista toimista pitää kohdistua jatkossakin vain järjestöihin eikä työntekijälle ei tule asettaa henkilökohtaista hyvitysseuraamusta. Pidämme Akavassa erittäin huolestuttavana hallituksen esitykseen lausuntokierroksen jälkeen tehtyä lisäystä, jonka perusteella työnantaja voisi vaatia hyvityksen maksamista jo ennen kuin työnseisausta koskeva pääriita on ratkaistu lainvoimaisesti. Tämä on työntekijän oikeusturvan kannalta kestämätön ratkaisu, Fremer korostaa.

Hallituksen esityksessä todetaan, että lainsäätäjän mahdollisuudet muilla keinoin kuin seuraamusjärjestelmän kautta estää lainvastaisia työtaisteluita ovat varsin vähäiset ja tehottomammat. Akava on eri mieltä, että työrauhaa voidaan parantaa vain sanktioita tiukentamalla. Akava on esittänyt työrauhan parantamiseksi ratkaisuja, jotka edistäisivät myös työehdoista sopimista ja työriitojen ratkaisua.

Akavan ratkaisuja työrauhan parantamiseksi

  • Työriitojen sovittelujärjestelmä pitää uudistaa ja valtakunnansovittelijan toimivaltaa laajentaa.
  • Suomen työmarkkinoille tarvitaan kattavaa ja puolueetonta tietoa palkanmuodostuksen tueksi perustama esimerkiksi sovittelutoimiston yhteyteen puolueeton talousyksikkö, jonka tehtävänä on tuottaa talous-, palkka- ja ansiokehityslaskentaa. Sen avulla voidaan pohjustaa yhteistä kuvaa taloudesta eri sektoreilla ja toimialoilla.
  • Parantamalla työntekijöiden tiedonsaanti- ja vaikutusmahdollisuuksia yrityksen hallinnossa voidaan lisätä ennakoivaa vuoropuhelua ja yhteisymmärrystä työnantajien ja henkilöstön välillä.
  • Työtuomioistuimen toimivaltaa työrauhaa ja paikallista sopimista koskevissa kysymyksissä tulee tarkastella.

Ajankohtaista

Vuoden toimintaterapeutti 2024 on lohjalainen Mirja Karhinen →

Suomen Toimintaterapeuttiliitto (TOI) on myöntänyt Vuoden toimintaterapeutti 2024 - kunniamaininnan lohjalaiselle Mirja Karhiselle. Karhinen ansaitsee kunniamaininnan erityisesti etätoimintaterapian käytäntöjen pitkäaikaisesta kehittämisestä.

TOIn hallitukseen valittiin uusia jäseniä tuleville vuosille →

TOIn syyskokous 20.11.2024 valitsi liiton hallitukseen uusia jäseniä seuraaville vuosille.

Infowebinaari | Mitä kuuluu hyvinvointialueille? 10.12. klo 17-18.30 →

Toimintaterapeuttiliiton ja Suomen Fysioterapeuttien yhteisessä kuntoutusalan infowebinaarissa 10.12.2024 käsitellään hyvinvointialueiden ajankohtaista tilannetta. Tervetuloa mukaan kuuntelemaan ja keskustelemaan!

Kaikki tiedotteet →