Akava | Akava vastustaa vientivetoista palkkamallia ja siihen liittyvää lakiesitystä
Akava vastustaa jyrkästi vientivetoista palkkamallia koskevaa lakiesitystä, joka kytkee yleisen palkkakehityksen vientiteollisuuden palkkaratkaisuihin. Malli asettaa erityisesti julkisen sektorin ja palvelualojen työntekijät epäoikeudenmukaiseen asemaan. Se heikentäisi merkittävästi heidän mahdollisuuksiaan saada oikeudenmukaista palkkaa, joka vastaa työn vaativuutta.
Julkaistu 3.10.2024
Julkaistu Akavan sivuilla 3.10.2024.
– Hallituksen lakiesitykseen perustuva vientimalli sisältää monia sudenkuoppia erityisesti sukupuolten palkkatasa-arvon kannalta. Näiden lisäksi se vaarantaa alkavan työmarkkinoiden sopimuskierroksen, toteaa Akavan työmarkkinajohtaja Ville Kopra.
Sukupuolten palkkatasa-arvossa askelia taaksepäin
Vientivetoisessa palkkamallissa vientialat, kuten teknologiateollisuus, määrittelisivät palkankorotusten yleisen tason. Tämä malli ei ota huomioon muille toimialoille, kuten julkiselle sektorille, opetusalalle, sosiaali- ja terveydenhuollolle ja tutkimustoiminnalle, ominaisia tarpeita ja työmarkkinaolosuhteita.
– Vientiteollisuuden suhdanteet ja kilpailukyky eivät saisi määritellä palkkatasoa toimialoilla, joilla työllä on erilaiset edellytykset ja työvoiman saatavuusongelmia. Erityisen haitallinen malli olisi sukupuolten palkkatasa-arvolle, kun julkisella sektorilla kuten opetusalalla naisia työskentelee selkeästi enemmän kuin miehiä, painottaa Kopra.
Julkisen sektorin houkuttelevuus ja työvoiman saatavuus vaarantuvat
– Työvoimapula on jo nykyisin vaikea ongelma julkisella sektorilla, erityisesti terveydenhuollossa ja koulutuksessa. Vientivetoinen palkkamalli jättäisi näiden alojen palkkakehityksen vientialojen varjoon, mikä vaarantaisi niiden kyvyn houkutella osaavia työntekijöitä. Tämä puolestaan heikentäisi julkisten palveluiden laatua ja saatavuutta, mikä on kestämätöntä suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin ja toimivuuden kannalta. Myös vientialat tarvitsevat hyviä julkisia palveluja, huomauttaa Kopra.
Työmarkkinoiden joustavuus heikentyy ja riski politisoitumiselle kasvaa
Suomen työmarkkinat toimivat parhaiten, kun neuvottelut käydään alakohtaisesti ja palkkaratkaisut sopeutetaan kunkin alan erityispiirteisiin. Vientivetoisen palkkamallin käyttöönotto tarkoittaisi, että työmarkkinoiden joustavuus heikkenisi, eikä alakohtaisia eroja palkkojen kehityksessä voitaisi ottaa riittävästi huomioon. Tämä johtaa väistämättä työmarkkinajännitteisiin ja tyytymättömyyteen eri aloilla.
– Jos palkankorotusten rajoitteet ja ehdot määritettäisiin lainsäädännöllä, luotaisiin riski, että palkkaratkaisuista tulee politiikan pelinappula. Tiettynä ajankohtana määritetyt kriteerit sallituille sovintoesityksille eivät välttämättä kestä aikaa, varsinkaan kun niiden takana ei ole työmarkkinoiden keskinäistä yhteisymmärrystä, toteaa Kopra.
Ajankohtaista
JUKO | HUS irtisanoo 280 työntekijää →Toimenpiteet HUS on ilmoittanut toteuttavansa joulukuun 13. päivään mennessä. JUKOn koordinoiva pääluottamusmies Kirsi Laasila kuvailee yt-prosessia pitkäksi ja raskaaksi.
JUKO | Palkansaajien pääsopijajärjestöt hermostuivat HUSille →JUKO, Sote ja JAU: ”HUS unohti työnantajavelvoitteensa irtisanomisaallossa.”
Toimintaterapeuttiliitto: Työllisyysalueet tarvitsevat tutkitusti vaikuttavia keinoja työkyvyn tukemiseen →Työllisyyspalveluiden järjestämisestä vastaavat vuodenvaihteesta lähtien kunnat ja niiden perustamat työllisyysalueet. Suomen Toimintaterapeuttiliitto katsoo, että erityisesti pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tueksi alueet tarvitsevat nykyistä enemmän tutkimukseen perustuvia keinoja.
Kaikki tiedotteet →
Toimenpiteet HUS on ilmoittanut toteuttavansa joulukuun 13. päivään mennessä. JUKOn koordinoiva pääluottamusmies Kirsi Laasila kuvailee yt-prosessia pitkäksi ja raskaaksi.
JUKO, Sote ja JAU: ”HUS unohti työnantajavelvoitteensa irtisanomisaallossa.”
Toimintaterapeuttiliitto: Työllisyysalueet tarvitsevat tutkitusti vaikuttavia keinoja työkyvyn tukemiseen →Työllisyyspalveluiden järjestämisestä vastaavat vuodenvaihteesta lähtien kunnat ja niiden perustamat työllisyysalueet. Suomen Toimintaterapeuttiliitto katsoo, että erityisesti pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tueksi alueet tarvitsevat nykyistä enemmän tutkimukseen perustuvia keinoja.
Kaikki tiedotteet →
Työllisyyspalveluiden järjestämisestä vastaavat vuodenvaihteesta lähtien kunnat ja niiden perustamat työllisyysalueet. Suomen Toimintaterapeuttiliitto katsoo, että erityisesti pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tueksi alueet tarvitsevat nykyistä enemmän tutkimukseen perustuvia keinoja.